Hiihtokauden avaus Rovaniemellä

Rovaniemellä Ounasvaaralla avautui ensilumenlatu eilen lauantaina. Heti kerrassa latua oli hiihdettäväksi noin 2,5 km suuntaansa, yli viisi kilometriä edes takaisin päätyjen kierroksineen. Latua jatketaan vielä ensi viikolla, yleensä kierroksen pituudeksi kaikkine stadionin kurveineen on tullut noin yhdeksän kilometriä. Lauantaina oli niin mahtava keli, että päätin sunnuntaina avata hiihtokauden.

Yleensä olen joutunut aloittamaan luistelutyylillä, koska perinteisen kalustoni ei ole sopinut säilölumiladulle. Nyt siklasin onnellisena ensimmäistä kertaa pohjaan saadut suojaparafiinit pois, ja valitsin ensimmäisen lenkin välineiksi skinit. Luistelutyylillä on vaikeampi pitää sykkeet kurissa, ja ensimmäisistä lenkeistä tuleekin yleensä kaikkea muuta kuin pk-hiihtelyä. Perinteisellä tyylillä, etenkin toimivalla suksella tehot saa pidettyä maltillisempina.

Latu on hyvässä kunnossa, lunta riittää, eikä latu ole lähdössä minnekään edes sateen sattuessa.

Lähdin ladulle hiihtostadionilta. Ladun tekeminen aloitettiin Santasportilta, Ounasvaaran yläosasta. Olinkin hämmästynyt, että latu oli saatu jo stadionille asti. Hyvä niin. Stadionin alue oli vielä peittämättä, samoin suunta golf-kentälle päin. Nämä tulevat olemaan siis luultavimmin valmiit ensi viikolla, eli lokakuun loppuun mennessä. Latu oli selvästi jo hiihdetty, mutta hyvässä kunnossa. Ilmeisesti innokkaita hiihtäjiä oli riittänyt. Ladulle mahtui kuitenkin hyvin sunnuntaina heti puolen päivän jälkeen. Ei tarvinnut letkassa hiihdellä.

Säilölumesta tehty latu on liukas. Lumi vastaa rakeista kevätlunta. Luistovoiteesta ei siis kuntohiihtäjän tarvitse kantaa huolta. Pito sen sijaan on vaikeampi saada. Latu oli nyt liipallaan, mutta varmasti kelistä riippuen usein myös suorastaan jäinen. Purkkivoiteella pitoa on turha haaveilla saavansa, liisterillä kyllä. Omat karvapohjasukseni toimivat hyvin. Ladulla pitoa sai jyrkemmissä kohdissa kunnolla hiihtää, mutta ladun vieressä seinäpito tuli helposti. Latu on nyt pinnaltaa kova,  mutta ei jäinen. Suksi ei uppoa raskaasti latuun, eikä se ole hajonnut rakeiseksi. Toisaalta pinta ei ole jäinen, eikä kelinvaihteluissakaan sellaiseksi mene, jos latukoneen jälkeen vasta ladulle ryntää.

Latu on profiililtaan mäkinen. Se nousee stadionilta vaaran yläosaan noin 2,5 kilometrin matkalla. Alkuosa stadionilla on tasaisempaa, ladun toiseen päähän tuo pitkähkö yhtenäinen, mutta hiihdettävä nousu. Latu sopii ihan kilpahiihtäjillekin, mutta myös paikalliset hiihdosta nautiskelijat sitä käyttävät. Ehkä eniten kuulee päiviteltävän vauhdikkaita alamäkiä. Yksi syy tähän on varmasti edellä kuvailtu lumen liukkaus.

Hiihtelin itse pari kierrosta edestakaisin, eli noin 10 kilometrin lenkin. Vajavan tunnin hiihtelyn jälkeen menin vielä jatkamaan harjoitusta sauvarinnetreenillä laskettelurinteeseen. Ja muutoinkin on hyvä aloitella totutellen. Hiihtotaukoa ehti tulla toukokuun esimmäiseltä viikolta asti. Kevysti perinteistä oli ihanaa hiihdellä, aurinkokin pilkisti, ja keli oli nollassa. Vastaavia kelejä on lupaillut myös ensiviikoksi.

Ei sauvarinnetreenin maisematkaan huonoja olleet.

Varmasti ensi viikko on vielä ladulla suhteellisen rauhallista. Kuunvaihteen jälkeen ladulla on enenevässä määrin leireileviä kilpahiihtäjiä, myös käsittääkseni useita maajoukkueita. Kilpahiihtäjät ovat ladulla usein aamiaisen ja luonaan välissä sekä uudelleen iltapäivällä. Ruuhkaa voi koittaa vältellä tulemalla ladulle aikaisin aamulla, lounasaikaan tai illalla. Toki kertaakaan ei ole ruuhkan vuoksi tarvinnut ladulta pois lähteä. Enkä usko ruuhkan olevan oikeastaan ruuhkaa laisinkaan, jos verrataan vaikkapa Paloheinän viikonloppuladulle. Mutta paikallisen silmissä yhdelle hiihtokilometrille voi hetkellisesti sattua ruuhkaksi luokiteltava määrä hiihtäjiä.

Onnea on hiihtää (myös uusi Maloja-hiihtotakki on onnenaihe).

Latu on tänä vuonna ensimmäistä kertaa maksullinen. Mitenkään kallista harrastuksesta ei edelleenkään ole kyse, mutta selvästi monia ja monenlaisia ihmisiä liikuttavasta. Ladullakun tänään näkyi kuntohiihtäjiä, kilpahiihtäjiä, varttuneempaa väkeä museosuksineen, ensikertalaisia, taitoja verestäviä sekä perheitä. Isosta liikuttajasta on siis kyse. Hienoa, että latu on jo nyt käytössä.

Maksuohjeet, tietoa ja aikatauluja löytyy Santasportin sivuilta.

Vastaa