Raidaran ennakko – kohti EM-kisoja
Pakkaaminen pitkään kisaan käy työstä. Samalla jännittää ja pitää keskittyäkin. Raidaran Espanjan Pyreneillä starttaa ensi keskiviikkona. Kisassa jaetaan tämän vuoden seikkailu-urheilun EM-tittelit, kisa on osa AR Eurosarjaa.
Joukkue kisaa nimella Karsu Finland, jäseninä lisäkseni OP, Jaakko ja Jussi. Leireilimme tiiminä Kolilla toukokuussa ja OP:n kanssa kisasimme Ursakissa. Kaikissa pitkissä kisoissani olen kisannut jonkun joukkueen jäsenen kanssa, eli nyt alkaa jo olemaan tuttua porukkaa ympärillä. Kilpailun startti on keskiviikkona paikallista aikaa kello 9 aamulla.
Järjestäjä on julkaissut kilpailun osuudet pääosin. Selvääkin selvempää on, että nousumetrejä kerätään reitillä runsaasti. Äkkiseltään näyttäisi, että ensimmäisen vuorokauden aikana kertyy 8000 nousumetriä. Kokonaisuudessaan reitin luvut ovat suurinpiirtein seuraavat: yhteismatka noin 480 kilometria, josta noin 350 pyöräilyä, 85 trekkiä ja suunnistusta ja alle 50 kilometriä melontaa. Mukana on myös canyoneeringia ja suppailua. Nousua on kokokisassa noin 15 000 metriä. Kisan kokonaisaika on sääntöjen mukaan jotain 72 ja 90 tunnin väliltä. Joukkueen nopealla arviolla pyöräily ottaa noin 35 tuntia, juoksu vuorokauden ja kajakki 8 tuntia. Yhtään todella pitkää juoksuosuutta ei ole, vaan kisa ylipäänsä pilkkoutuu yllättävänkin lyhyisiin osuuksiin.
Joukkueet kokoontuvat Vielhaan, jonka läheisyydestä lähtökin on. Kilpailu alkaa hyvin tyypilliseen tapaan parin kympin kaupunkisuunnistuksella ja maastopyöräilyllä, jatkuen samanmoisella setillä trekkiä ja suunnistusta. Jo näiden aikana kerätään 2000 nousumetriä. Kolmas osuus on jälleen maastopyärilyäja neljänneksi canyoneering. Viime vuonna Espanjassa Raid Galleaciassa silloinen joukkueeemme koki ensimmäisen takaiskun nelospaikalta myöhästymällä hienokseltaan järjestäjän aikaikkunasta canyoneeringiin. Toivottavasti tällä kertaa ei ole yhtä tiukkaa aikarajaa kisan alussa. Se sekottaisi jälleen turhaa pakkaa.
Joka tapauksessa ons elvää, että arviot pituuksista, ajoista ja ylipäänsä kisan kulusta eivät tule pitämään paikkaansa. Tärkeä olisi pystyä järjestäjän muutoksista ja kisakumppaneista huolimatta tekemään omaa tasaista suoritusta. Suurinpana uhkana näen kilpailun säännöt ja järjestäjän toiminnan. Viime vuoden epäselvyys on vielä muistissa. Kun jouduimme neljänneltä sijalta lyhennetylle reitille, emme enää tienneet, miten tulokset tulisivat määräytymään. Tällä kertaa toimimme toisin. Aina huolta aiheuttavat myös kartat ja niiden laatu.
Kilpailun hienoutena ovat Pyrenet, vuoret ja korkealle menevä reitti. Nousemme kuudennella osuudella yli 3000 metriin. Pakollisena varusteena ovatkin jääraudat ja hakku sekä via ferrata -setti. Toivottavasti pääsemme myös käyttämään niitä.
Itselleni tämä on viides pitkä kisa ulkomailla. Kilpailu alkaa railakkaasti ylämäillä, joten alussa vaaditaan malttia. Näin pitkässä kisassa ensimmäinen vuorokausi voi pilata kaiken, mutta vaikkei silloin vielä piikkipaikoilla olisikaan, ehtii hyvin vielä mukaan. Nukkumisstrategia on aina merkityksellinen, koska nukutaan, missä nukutaan ja paljonko. Luonnollisesti merkitsee jalkojen kestävyys ja vatsojen toiminta. Lähtöpäiväksi on luvattu todella kuumaa. Alussa ei kestä ottaa kovaa nestehukkaa ensimmäiseen, tai toiseen yöhön pohjalle.
Parina aiempana kertana olemme onnistuneet aloittamaan jokseenkin rauhassa. Viime keväänä aloimme nostamaan sijoitustammetoisena päivänä aina neljännelle sijalle asti. Nyt joukkueemme vahvuudet ovat tasaisuudessa, tasaisessa tekemisessä. Tavoitteena on edetä koko reitti alusta loppuun, tasaisesti ilman notkahduksia. Tavallisesti se riittää hyville sijoituksillekin. Vuosi sitten EM-kilåsilut järjestettiin Irlannissa, ja siellä hienosti toiseksi sijoittui Suomen Team Halti.
