Mikä on Via Ferrata seikkailukisoissa?

Mikä on Via Ferrata seikkailukisoissa?

Oletko miettinyt, mikä on via ferrata? haluaisitko koeka jotakin uutta ja elämyksellistä? Jos vuorilla liikkuminen ja elämykset siellä kiehtovat, kannattaa ehdottomasti tutustua via ferratoihin.

Kansainvälisissä seikkailukilpailuissa voi törmätä via ferrataan osana reittiä. Via ferrata ei kuitenkaan ole välttämättä lainkaan tuttu tasaisen Suomen kisaajalle. Mikä on siis via ferrata?

Olen tehnyt useita erilaisia via ferratoja lähinnä seikkailukisoissa, mutta myös vuorilla vaeltaessa. Ne ovat aina elämyksiä, eivätkä välttämättä niin vaikeita teknisesti, kuin äkkiseltään tuntuu.

Tässä postauksessa kuvailen mikä via ferrata on, millaisia erilaisia via ferratoja vuoriston vaelluksilla ja seikkailukisoissa voi tulla vastaan sekä miten niihin voi valmistautua.

Mikä on via ferrata?

Via ferrata tulee italian kielestä ja tarkoittaa ”rautareittiä”. Via ferrata on alunperin rautaisin rakentein tehty reitti vaikeakulkuiseen maastoon, mistä ei muuten pääsisi kulkemaan. Niiden alkuperä on siis tarve kulkea vuoristossa mahdottomiltakin näyttävien reittien läpi.

Tätä nykyä via ferrata on myös elämys. Se voi olla osa vaellusta, tai sitten aivan erillisena tehtävä kokemus, jotain vaeltamisen ja kiipeilyn väliltä tai niitä luovasti yhdistävää.

Via ferratoja löytyy erityisesti Alpeilta ja Pyreneiltä, sekä Dolomiiteilta, mutta myös esimerkiksi hiekkakivipaaseilta vaikkapa Tsekeistä.

Usein via ferrata on käytännössä kallioon kiinnitettyjä rauta-askelmia, ikään kuin tikkaita ja rappusia. Se voi sisältää myös tikapuita tai vaijereita, joita pitkin ylitetään syvennyksiä. Askelmien ohella via ferrata sisältää varmistukseen tarkoitettuja vaijereita ja kiinnityksiä. Via ferratoilla liikkuminen varmistetaankin yleensä kiipeilyvaljaisiin kiinnitetyllä via ferrata -setillä, tai vähintään kahdella slingillä ja sulkurenkaalla.

Seikkailukisoissa via ferrata on varsin yleinen osa vähintäänkin vuorilla kisatessa. Erilaisia via ferratoja voi tulla vastaan myös kisaa varten rakennettuna. Tällöin via ferrataa voidaankin ajatella enemmänkin kokoavana nimityksenä reitiksi rakennetuille köysitehtäville. Vähän saman tyylistä elämystä voi löytää seikkailupuistoissa, vaikka via ferratan perusidea hiukan erilainen onkin.

Lue lisää: Näin otat seikkailu-urheilun lajit haltuun >>>

Miten via ferrata tehdään?

Via ferratan on tarkoitus olla hauska ja elämyksellinen. Siihen tarvitaan toki muutamia välineitä, jotta se on turvallinen. Perusvarusteet ovat kiipeilystä tuttuja: kiipeilykypärä, kiipeilyvaljaat, via ferrata -varmistussetti, mahdollisesti lyhyt slingi tms lepuutukseen ja hanskat. Via ferrata varmistussetti toimii varmistuksen lisäksi myös iskunvaimentimena.

Via ferrataa kuljetaan omin voimin. Eli käytännössä kiivetään kalliota ja rautatikkaita, liikutaan vaijeria pitkin tai edetään sivusuunnassa pultattuja jalansijoja pitkin. Käytännössä valjaisiin ei nojata, via ferrata setti ei salli sen varaan laskeutumista. Näin via ferrata voi olla varsin fyysinenkin.

Reitillä kulkevissa vaijerivarmistuksissa on ideana kuljettaa kahta sulkurengasta ja siten varmistusta putoamisen mukana koko ajan. Varmistusvaijerin pulttien kohdalla varmistusta siirretään yksi sulkurengas kerrallaan, toisen pysyessä kiinni. Näin henkilö on aina varmistettu vähintään yhdellä kiinnityspisteellä varmistusvaijerista.

Ryhmässä ja peräkkäin via ferratalla edetessä pidetään aina turvaväli edellä menevään. Kerrallaan yhdessä vaijerin pulttien välissä voi olla vain yksi henkilö. Vesisateella via ferrata muuttuu liukkaaksi, ja esimerkiksi seikkailukisoissa via ferrata usein perutaan.

Via ferrataa kuljetaan vain eteenpäin, siinä ei voi, tai ei ole suositeltava peruuttaa. Joissakin via ferratoissa on poistumispaikkoja, mistä reitiltä voi lähteä pois. Joskus reitti on kuitnekin kuljettava alusta loppuun, kun sen on aloittanut. Via ferratan pituus voi vaihdella paljonkin. Kannattaa kuitnekin huomata, että siinä eteneminen on todella hidasta. On aivan mahdollista, että 200 metrin kulkemiseen via ferrataa pitkin menee vaikkapa tunti. Yleensä via ferratojen ohjeiden yhteydessä joko lähtöpaikalla, tai netissä, on annettu arvio suorituksen kestosta sekä kyseisen reitin vaikeusaste.

Vaikka eteneminen on hidasta, tai juurikin siksi, via ferrata voi olla erittäin fyysinen. Oman painon kuljettaminen pystysuunnassa tai ylipäänsä ylöspäin, on raskasta!

Lue lisää: Nämä kengät sopivat seikkailukisaan >>>

Via ferrata Unha, Val d`Aran – tyypillinen ja helposti saavutettava via ferrata

Pyreneillä Aranin laaksossa kulkee monenlaisia reittejä. Salardun kylässä on myös hieno via ferrata. Via ferrata Poi d`Unha lähtee suoraan kylältä. Lähestymien via ferratan alkuun on reilu kilometrin erittäin hyväkulkuista polkua ylämäkeen.

Lähestymispolku oli helppokulkuinen, mutta jo sitä pitkin kuljettiin tiukkaan ylämäkeen.

Tämä via ferrata on kolmiosainen. Siinä on siis kolme via ferrataa, joiden välissä on mahdollista poistua polkua pitkin pois reitiltä. Kesken via ferratan poistuminen ei yleensä ole mahdollista.

Via ferrata Unha alkoi hyvin tyypilliseen tapaan varsin helppona. Ensimmäinen osa via ferrataa sisälsi rauta-askelmia ja sivusiirtymiä, mutta myös yhden vaijerisillan. Tämä oli mahdollista myös jättää väliin, ja ohittaa paikka rauta-askelmia myöden.

mikä on via ferrata

Helpoksi ensimäisen osan teki erityisesti pystysuorien osuuksien lyhyys. Ensimmäisessä osassa pystysuorat nousut olivat vain muutamia metrejä, ja niiden välissä oli loivempia kohtia tai tasanteita, missä siirryttiin myös vaakatasossa. Kokonaiskorkeus ei myöskään ollut vielä tässä vaiheessa suuri. Siitä huolimatta maisemat avautuivat jos alusta pitäen uskomattoman kauniinan laaksoa pitkin aina Vielhaan ja sen takaisille vuorille asti.

Toinen osa olikin selvästi vaativampi. Siinä oli kaksi selkeästi pidempää pystysuoraa osuutta. Näissä osuuksissa syke jo hiukan nousi sekä korkeuden tunnusta, että myös pinnistelystä. Rauta-askelimlle on pysähdyttävä tasaisin väliajoin, ja pystyttävä irroittaman toinen käsi tikapuista. Tällä toisella kädellä on siirrettävä varmistuslaitetta aina ”pykälä” eteenpäin. Kahdessa åystysuorassa kohdassa oli myös kulman ylitys. Tällöin oli yletyttävä pystysuoralta osuudelta kulman yli tarttumaan seuraavaan askelmaan. Ainakin oma pituuteni vaati tuossa kohtaa hiukan ponnistelua.

Yhdistelmä fyysistä ponnistelua, taitoja ja itsensä voittamista.

Tärkeintä onkin muistaa tukeutua ennen kaikkea jalkoihin, eikä roikkua käsien varassa. Jalkojen voima kun riittää huomattavasti kaueemin, kuin käsien voima. Käsien varassakin kannattaa suosia suoraa kättä. Käsi koukussa hauiksen varassa ei kovin kauaa jaksa.

Tiukoissa, ja fyysisissä pystysuorissa kohdissa kannattaa myös käyttää lepuuttajaa. Lyhyt staattinen kiipeilyjatko sallii siihen nojaamisen ja sitä myötä valjaiden varaan istahtamisen. Tällöin voi hetken levähtää, eikä tarvitse pinnistellen roikkua pystysuoralla seinämällä.

Hannu pystysuoralla seinämällä.

Teimme tästä via ferratasta kaksi ensimmäistä osuutta, mikä vei meiltä siirtymisineen noin kaksi tuntia. mieli oli hyvä ja jälleen yhtä kokemusta rikkaampi, kun palasimme alamäkeen kohti kylää. Päälimmäisenä näistä minulle jää aina mieleen ne hetkittäiset itsensä voittamiset, uusien taitojen oppiminen ja tietysti upeat maisemat.

Oletko kokeillut koskaan via ferrataa? Missä?

Vastaa