Millainen on Rovaniemi – Pohtimolampi maastopyöräillen?

Rovaniemi-Pohtimolampi on Lapin ensimmäinen ulkoilureitti, ja valloitettavissa myös maastopyöräillen. Reitti on vähemmän tunnettu. Rovaniemellä on paljon erilaisia maastopyöräilyyn soveltuvia polkuja. Suurin osa tunteekin Ounasvaaran ja sen polut.

Pisin yksittäinen maastopyöräilyyn sopiva reitti kulkee kuitenkin Mäntyvaarasta Pohtimolammelle. Tämä on yksi mielekkäimmistä yhteinäisistä reiteistä Rovaniemellä maastopyöräilyyn, ja kokeneelle menijälle ehdottomasti mukava päiväretki.

Reittiä on kunnostettu muutama vuosi sitten. Matkalla on kolme laavua ja todella monipuolista ja erilaista maastopyöräilyä. Reitti vaatii hiukan kuuluisaa seikkailumieltä, sillä välillä on raskaitakin osuuksia.

Maastopyöräillen Pohtimolammelle – pitkä lenkki tai pieni vaellus

Katso tästä reitin tarkemmat faktat >>>

Rovaniemi-Pohtimolampi reitti lähtee oikeastaan Mäntyvaarasta, raviradan ja karting radan tuntumasta. Täsä reitille tulee mittaa Pohtimolammelle noin 27 kilometria. Enne Mäntyvaaraa voi kuitenki jo ajella mukavia polkuja Korkalovaarasssa. Reitin mitta riippuukin siitä, mistä sen aloittaa. Jos autolla saapuu reitin alkuun, on Mäntyvaara hyvä aloituspaikka, sieltä löytyy autolle hyvin tilaa.

Tämä reitti sopii jo hiukan harrastaneelle kuskille. Ajokalustoksi sopii maastopyörä tai fatbike. Rovaniemi-Pohtimolampi -reitti tarjoilee maastopyöräillen useita pitkospuupätkiä, kivikkoa ja kapeaa polkua. Toisaalta reitissä on myös helppoa metsäautotietä ja soratietä. Reitin voi ajaa edestakaisin, tai paluun sivistyksen pariin voi tehdä soratietä pitkin. Tällöin kokonaisuuden pituudeksi tulee noin 70 kilometriä reitinvalinnasta riippuen.

Latupohjaa hyödyntävä polku

Lapissahan latupohja voi olla monenlaista. Jos se etelä-Suomessa usein tarkoittaa pururataa ja liian tylsää maastopyöräilyyn, on latupohja parhaimmillaan Lapissa todella hyvää maastopyöräilyä. Suurempi riski, kuin purupohja, on suopohja.

Rovaniemi Pohtimolampi maastopyöräily
Latupohjalla kulkee oikein mukava ja ajettava singleträck.

Mäntyvaarasta lähtevä reitti seurailee latupohjaa. Siinä ei ole purupohjaa ollenkaan, mutta suota kyllä löytyy. Koska kyseessä on kuitenkin myös kesäreitti, on soiden ylityksissä pitkospuut. Koko reitillä on oikeastaan paljon pitkospuita. Pitkospuut on uusittu vastikään ja ne ovat hyvin ajettavia.

Tässä alkupätkällä reitti kulkee vaihtelevasti yläs ja alas. Mäkien päällä on kivikkoista ja kovapohjaista singleträkkiä ja pohjukoissa sitten pala pitkosta. Jalkautua ei välttämättä tarvitse. Reitti kulkee Mellavaaran laavun vierestä.

Pissiperältä eteenpäin on monenlaista uraa

Pissiperälle ja Sinettäjärven rantaan saapumisen jälkeen leveä latu-ura loppuu, ja reitti muuttuu vähän kuljetuksi kävelyuraksi. Metsä on korpi- ja sekametsää. Polku ylittelee useita puroja ja matkalla on pitkospuita. Tunnelma on ihana. Polku kulkee rehevien sammaleiden keskellä kuusten lomassa. Kesällä on todella vihreää. Tänne ei enää ulotu autojen ääni, eikä kulkijoita juurikaan ole.

Rovaniemi-Pohtimolampi maastopyöräillen
Reitin pitkospuut ovat pääosin hyviä ajaa.

Sinettäjärven reunalla metsä on soistuvan kosteaa. Metsässä polku on kivinen ja juurakkoinen. Siinä on kohtia, missä kokenutkin pyöräilijä joutuu jalkautumaan. Useimmat paikat ovat kuitenkin ajettavissa. Suosittelenkin suhteellisen pitävää ulkokumia tälle reitille. Erityisesti liukkaat juuret ja pitkospuut tekevät menosta lipsuttelua.

Tämän tyylinen maastopyöräily on raskasta kaikille. Teknisesti hyväkin kuski joutuu keskittyneesti ajamaan ja osittain riuhtomaan menemään. Kokemattomampi kuski taas hyppää alituiseen pyörän päälle ja alas. Molemmat väsyttävät, ja näinkin pitkänä pätkänä puuduttavat. Rovaniemi-Pohtimolampi maastopyöräillen vaatii siis hiukan seikkailumieltä ja jonkinmoista kuntoa.

Reitillä pitkokset on kuitenkin hyvin aseteltu. Lähes aina niiltä laskeutuminen uralle onnistuu ilman jalkautumista. Ja melko usein pitkoksille menokin sujuu suoraan pyörällä. Tämä vaikeampi osuus kestää noin 5 kilometriä, ja siihen voi kulua tuntikin. Sen jälkeen maasto muuttuu kovapohjaisemmaksi, ja tullaan viimein helpotusta suovalle soratielle.

Vauhdikasta ajoa ja mäkiä

Soratiesiirtymä ei ole pitkä, mutta tarjoaa mukvaa rentoutta ajoon hetkeksi. Soratieltä reitti kurvaa polulle ja vasemmalle metsään. Tämän jälkeen polku vaihtelee paljon. Mukana on tavallista kapeaa kangasmetsän polkua, kuin myös pätkä suota. Mäen päällä puolestaan on hienoa hietatietä. Opasteet ohjaavat kyllä hyvin, reitiltä ei eksy helposti.

Rovaniemi-Pohtimolampi maastopyöräillen
Matala männikkö ja kovapohjainen ura.

Viimeiset kilometrit ennen Pellon tielle saapumista ovat vauhdikkaat. Tässä kohtaa Rovaniemi-Pohtimolampi maastopyöräillen tarjoilee pari mukavaa ja kivikkoista alamäkeä, sekä hienoa kovapohjaista singleträkkiä. Tielle reitti tulee Lehtojärven kohdalle, eli tietä pitkin noin 30 kilometriä Rovaniemeltä.

Rovaniemi-Pohtimolampi ulkoilureitti jatkuu Pellon tien toisella puolella, noin kilometrin päässä Rovaniemen suuntaan. Se nousee soratietä läheisen Karhuvaaran päälle Karhuvaarantietä pitkin. Ylhäällä on pätkä upeaa kalliopolkua ja hienot meisemat Ounasjoelle ja yli kairojen. Lopuksi reitti vie alas vanhaa latupohjaa ja soratietä Pohtimolammen rantaan.

Myös paluumatkan voi pyöräillä

Lue lisää: Mitä mukaan maastopyöräily lenkille >>>

Paluumatka taittuu joutuisasti Sinettäjärven toista laitaa kulkevaa soratietä. Soratien molemmissa päissä on portit, joten liikennettä ei yleensä ole. Soratie ei varmastikaan ole kaikista mielenkiintoisin. Kuitenkin se on paljon miellyttävämpi vaihtoehto, kuin asfaltti. Soratiellä on myös mukavia nousuja, ja harjoituksellisesti paluumatka viimeistelee pitkän lenkin hienosti.

Soratie tuo suoraan Vennivaaran soramontulle. Siitä lopun matkaa voi ajaa latu-uraa takaisin Mäntyvaaraan, mistä reitti lähtikin. Tai Vennivaarasta voi ajella takaisin kaupunkiin myös teitä pitkin.

Lue lisää ja katso kuvia patikoijan näkökulmasta samalta reitiltä >>>

Kokonaisuudessaan reittiin saa hyvinkin päivän uppoamaan. Vähintään on hyvä varata noin 4-6 tuntia, jos reitin ajaa polkua pitkin Pohtimolammelle ja soratietä takaisin. Reitillä joutuu jalkautumaan, mutta toisaalta nopeaa ajettavaakin on. Suosittelen päivän retkeksi!

Vastaa