Seikkailijan maastopyörätreenit Saariselällä

Saariselkä on aakeaa tunturiylänköä, missä metsä ei juuri suojaa anna. Nousumetrejä kertyy helposti, suurempi haaste on kin löytää tasamaata pyörän alle. Osa alueen urista on hyvinkin helpoiksi sorastettuja latu-uria, mutta pientä polkuakin alueelta löytyy. Monia reittejä on merkitty hyvin, niin maastoon, kuin eri karttoihinkin.
Olin nauttimassa maastopyöräilystä alueella elokuussa, mikä on erittäin hyvä ajankohta tunturissa liikkumiseen. Tukikohtani oli Kiilopäällä, mistä kävin kahtena päivänä ajamassa lähialueilla.

Suunnitelma oli ajella muutama tunti kovempaa lauantaina ja pari tuntia rennompaa sunnuntaina. Keli oli sellainen, mitä oli odotettu koko kesä, eli lämmin. Vuosittain Saariselällä ajetaan kolmesta etapista koostuva MTB-kisa, jonka reittejä oli jo merkitty maastoon. Netissä olevien karttojen ja viitoitusten avulla ajattelin kiertää reilun 60 kilometrin kiehkuran Kultalan ja Saariselän maisemissa.
Lue lisää: Mitä mukaan maastopyöräilemään? >>>
Suuntasin Kiilopäältä Ahopään huippua kohti. Ura on latu-ura, ja pohjaltaan täysin ajettava, vaikkei sorastettu olekaan. Sopivasti lämmittävän ylämäen jälkeen tulikin yksi mukavimmista alamäistä, kun ura pyyhkäisi Ahopäältä pohjoispuolta alas. Reitti on tästä sopivasti tekninen, joten alamäki tarjoaa ajonautintoa vauhtien lisäksi. Ahopäältä Laanilaan päin oli oikein mukavaa ajettavaa: kivikkoisen latu-uran lisäksi singleträkkiä.

Välttelin sorabaanaa ja suuntasin keulan moottorikelkkauraa pitkin Kakslauttaseen ja siitä nelostien yli Kultalaan. Saariselkä tarjoaa kokonaisuudessaan vain kovapohjaista ajettavaa. Mutakylpyjä ei ole viljalti tarjolla, alue on kuivaa etenkin loppukesästä.
Kivikkoa on suomalaiseksi tunturialueeksi mitättömän vähän. Kultalassa risteilee hyväpohjaista uraa singleträkkinä, leveämpänä mönkijän urana tai maastoautourana. Nopeaa, nopeampaa ja todella nopeaa, kangasmetsässä mutkittelevaa ajettavaa riittää.


Saariselältä päätin ottaa loppuverryttelyn Kaunispään ja Palopään huippujen kautta sorauraa pitkin. Kuukkelinlammella piti ottaa vähän hunajaa, koska jaloissa alkoi painaa ja nälkäkin kurni mahassa. Mielessä pyöri jo mökki, suihku ja kunnon ruoka. Mökin pihassa sain loppusaldoksi noin 70 kilometriä ja noin 4,5 tuntia ajoaikaa.

Sunnuntaina kävin lyhyemmän lenkin läjellä Kiilopäätä. Saldona oli helposti mökiltä tavoitettava pari tuntia ja 35 kilometriä polkua. Ruijanpolku oli mahtavaa ajettavaa. Suosittelen erityisesti etelästä pohjoiseen.

Ruijapolun varrella oli poroaitaa ylityksineen, mutta pääosin polku vei ihanan vauhdikkaasti ilman jalkautumisia. Jälleen kova pohja teki etenemisestä kevyttä, vaikka polku poukkoilikin ylös ja alas.
Saariselällä on näiden urien lisäksi paljon ajettavaa. Esimerkiksi Saariselältä on helppoja latupohjia useaan suuntaan. Vaikka nämä ovat teknisesti helppoja, on nousujan sen verran, että Saariselällä ajelun saa kyllä tuntumaan jaloissa. Suosittelen!
Löydä lisää maastopyöräreittejä Saariselällä täältä >>>
3 vastausta artikkeliin “Seikkailijan maastopyörätreenit Saariselällä”