Marski Challenge 2018 – raportti Hämeenlinnasta

Marski Challenge on hyvin järjestetty multisport-kisa. Siinä on kuntosarja, joka sopii vaikka ensikertalaisille. Kisasarja on taattua suomalaista multisporttia, eli sopii myös pidempään kisanneille. Raportti on vuodelta 2018. Kisasin Juhan kanssa miesten sarjassa, ja nautin kisasta kovasti.

Marski Challenge
Lainaan saatu kisapeli!

Oma pyöräni on tällä hetkellä rikki, runko murtui ja uuttaa vielä odotellaan. Juha sai meille molemmille testipyörät kisaan lainaan Parolan pyörähuollosta. Lainaan saatu 29 tuuman Trek käytännössä pelasti kisan osaltani. Pyörä osoittautui testilekillä oikein oivaksi peliksi, tukevaksi alamäissä ja sopivaksi asfalttipätkillä. Kiitos kovasti Parolan pyörähuollolle, kisa olisi jäänyt muuten väliin!

 

Lue lisää: Haluatko osallistua multisport-tapahtumaan, mutta et ole varma, kuulutko kilpa- vai kuntosarjaan? >>>

 

Kisa oli ennakoitu niin lyhyeksi, noin 4,5-5 tuntia, että en ottanut itselle reppua selkään ollenkaan. Pakolliset varusteet laitettiin Juhalle juoksuliiviin. Minulle pyöräpaidan taskuun lähti lötköpulloon puretut geelit (4 kpletta) sekä pyörään yksi juomapullo ja geelikarkkeja. Näin lyhyt kisa on melkein mentävä geeleillä, vaikka mielummin liputankin hunajan puolesta. Kannettavan varustemäärän optimointi on vauhdin kannalta tärkeää. Vauhti hidastuu selvästi kantamusten myötä. Miesten sarjassa minulla ei ollut varaa paljon hidastella.

 

Marski Challenge
Yhteistä reittien suunnittelua. Kuvassa Vasemmalta Omjakonin Jaakko Soivio, Heikki Hihnala (takana), Juha Prittinen ja Pete Forsman.

 

Kisasimme miesten sarjassa, koska sekasarja oli lyhennetty. Halusimme hupia koko rahan edestä. Usein sekasarjassa osanottajia on myös paljon vähemmän, toki tällä kertaa sekasarjassakin oli hienosti porukkaa.

Kilpasarjojen GPS-seuranta kisasta löytyy täältä.

Marski Challenge

 

Kilpailun lähtö oli tyypillistä multisporttia

Kisan lähdöstä kaikki sarjat suuntasivat porukkaa letkauttavalle juoksukierrokselle. Alle puolen kilometrin juoksun jälkeen kokosimme palapelin. Tästä lähdimme yhtäaikaa Team Örnin kanssa kisan kärjessä melomaan inkkareilla.

Lue lisää: Osallistu multisport-tapahtumaan näiden viiden askeleen avulla. >>>

Melonta lähti järvelle, missä tuuli selältä. Tuuli väänsi kanoottia, mutta ihan hyvin se kulki halutusti. Ohjasin takana, ja Juha oli moottorina edessä. Aika pian tipuimme Örnin kyydistä. Melonnan rasti vei meidät Hämeenlinnalle, missä juostiin noin kilometrin mutka leimaamassa rasti linnanpihalla. Olimme pari minuuttia perässä, ja seuraava oli ehkä kolmisen minuuttia meidän perässä.

 

Aamun jännittynyttä tunnelmaa lähtöalueelta. Tavarat kannattaa valmistella mahdollisimman valmiiksi, jotta itse vaihdossa ei kulu turhaa aikaa.

 

Melonnan viimeisellä kolmanneksella Omjakonin pojat tulivat odotetusti ohi. Pääsimme heidän peesissään mukavasti melonnan loppuun sivuaaltojen lyödessä rantaan. Örnin joukkue oli ottanut prologin tehtävästä sakon. Sen kärsittyään he liittyivät vielä meidän seuraamme vaihtoon. Nopealla vaihdolla siirryimme pyörille koko porukalla yhtämatkaa.

Pyöräily vei aluksi rantareitin pyöräteitä kovavauhtisesti pari ensimmäistä rastia. Kuljimme Omjakonin kanssa yhtämatkaa, Team Örn tipahti välittömästä peesistä hiukan perään. Todella sujuvalla suunnistuksella puikkasimme metsään. Reitti kulkikin tämän jälkeen pääosin polkuja ja ulkoilureittejä. Paria rastia haimme, ja yhdelle tunkkasimme hidasta reitinvalintaa. Siinä saimme Örnin kantaamme.

Alun pyörärastit veivät meidät armeijan testiradalle. Siellä ensimmäinen tehtävä oli pyöräsuunnistus. Ryntäsimme ilman ohjetta juoksemaan, kunnes meidät onneksi huudettiin takaisin. Näissä tilanteissa vaihto on 95%:sti jalalle, minkä vuoksi kukaan meistä ei tajunnut itsestään, että kyseessä on pyöräsuunnistus. Eli jälleen kokeneellekin porukalle hyvä muistutus: pitää rauhassa katsoa ohjeet.

Hyvä kuitenkin niin. Pyöräsuunnistuksessa matkalle sattui myös muutama mäki. Suunnistuksen jälkeen menimme tekemään esteradan kaikki kolme joukkuetta yhdessäkasassa. Radalla tipuimme selvästi kolmanneksi, itsellä ei oikein ollut iskua armeijanrataan, vaikka se ihan hyvin läpi menikin. Muilla taisi olla siitä enemmän kokemusta. 

Kunnon kisassa on myös nousua

Tässä vaiheessa kuuman päivän myötä juomat olivat jo loppu. Suuntasimme matkalle osuneelle grillille täyttämään pullot. Asfalttipyörälyn varteen oli laitettu kaksi questia, leimaus järvellä, foamin avustuksella, sekä rata hiekkasäkkiä kantaen.

Molemmissa olimme nopeita, erityisesti foamilla kelluskelu sujui hyvin. Näimme molemmissa paikoissa edellä lähtevät tehtävään tullessa, ja poislähtiessä sitten takana tulevat. Neljänneksi peräämme oli noussut Premiumsport.fi, eli Pete ja Petri.

 

Marski Challenge
Aulangon näkötorni.

Questien jälkeen reitti vei jälleen metsään. Palasimme kohti kisakeskusta polkuja ja latupohjia pitkin. Välillä polku oli nin pieni, että epäilin reitinvalinnan olevan huono. Lähellä kisakeskusta huomasimme nousseemme kärkeen. Pienistä poluista huolimatta olimme tulleet teknisen pyöräilyn muita nopeampaa, ja saimme paistatella miesten sarjan kärjessä.

 

Nopealla vaihdolla lähdimme viimeiselle juoksu- ja suunnistusosuudelle yhdessä Örnin ja Omjakonin kanssa. Aika pian joukkoon liiitty myös seka-sarjan johdossa kulkeva Hiiltomiehet. Heillä oli ollut pari rastia pyöräilyosuudella vähemmän.

Viimeinen suunnistus ja yllättävä ratkaisu

 

Marski Challenge
Kuva kisajärjestäjän sivuilta.

Hämäläisen rääseikön myötä päädyimme Aulangon näkötornille vieville rappusille. Tässä Premiumsport nousi ohitsemme, ja kisan kärkeen. Omjakon kulki kuitenkin aivan lähellä edessämme. Raput ylös, leimaus ylhäällä ja samaa reittiä takaisin alas.

Näkötornin jälkeen matka jatkui hakemalla tornista näkynyt rasti maastosta. Rastin jälkeen suuntasimme pääosin polkuja noudatellen suunnistuksen loppuosaan. Seuraavalle rastille Omjakon jatkoi oikealle kummun toiselle puolelle. Sen jälkeen en heitä enää nähnyt.

Premiunsport ja Örni menivät myös menojaan. Hiiltomiehet hävisivät kokonaan näkyvistä, kun tuskailimme kramppien kanssa hetken. Juomaa tällä osuudella meillä ei juurikaan ollut mukana, ja kuuma teki tehtävänsä. Itse olisin kaivannut suolaa.

 

Kuva kisajärjestäjän sivulta.

Tasaisella sykkeellä juoksimme maaliin. Vasta maalissa tajusin, että olimme tulleet kolmanneksi. Omjakon oli pummannut suunnistuksen yhtä rastia. Keikuimme siis kisassa kärkikamppailussa sijoilla 1-2 pääosan kisasta. Tipuimme lopun suunnistuksen alussa sijalle neljä, mutta sieltä noustiin vielä pallipaikalle.

Tulokseen pitää olla tyytyväinen. Tärkeintä kisassa oli kuitenkin hyvä fiilis, joka siitä jäi. Lähtö Puolaan, kauden toiseen pääkisaan, on jo viikon päästä. Sitä ennen oli hyvä saada vähän kovempi treeni ja hyvä tuntuma omaan kuntoon.

Tarkempiin tuloksiin pääsee tästä.

Lue lisää: Kilpailukalenteri 2020 – multisport- ja seikkailu-urheilu >>>

Vastaa