Ylimenokausi, lepo, palautuminen… -tylsääkö?

Ylimenokausi, lepo, palautuminen… -tylsääkö?

Kisasin tänä kesänä enemmän kuin koskaan. En niin montaa kertaa, mutta kisatunteja, melkein 180, tuli enemmän kuin koskaan aiemmin.

Jonkinmoinen lepokausi oli siis ansaittu. Ja kroppakin sitä vaati. Vaikka lepäsin koko kaksi viikkoa Tsekin kisan ja Lost in Kainuun välillä, sattui kisassa ja sen jälkeenkin polviin, nikkoihin ja oikeastaan vähän sinne tänne. Kainuun jälkeen lepomoodi jatkui hyvällä omallatunnolla.

Lepokausi

Tänä vuonna ei oikeastaan harmittanut yhtään olla tekemättä mitään. Olin työmatkalla Portugalissa lähes viikon täysin tekemättä mitään. Eikä senkään jälkeen vielä kauheasti poltellut lenkille lähtö. Olo toki käyt nopeasti jotenkin raskaaksi, mutta kun kävelykin edelleen sattu polveen, oli aika helppoa vaan pötkötellä illat sohvalla.

Kainuun kisaa lukuunottamatta tuli pötköteltyäkin sitten aikalailla kuukausi. Jotain käveylenkkejä kävin Paten kanssa. Ensimmäisen lenkin tein syyskuun viimeisinä päivinä pyörällä, vajaan 3 tunnin ajelun ja vähän pilatesta. Tällä viikolla palasinkin sitten crossfitin pariin.

Treenin aloitus meni pieleen

Heti aluksi siellä tarjottiin pidempi, lähes 40 minuutin kova treeni. Se oli kyllä kohdallani virhe. Treeniä oli mukava paukuttaa, mutta jalat olivat treenin jälkeen ihan shokissa ja tukossa. Treenistä on nyt jo kolme päivää, mutta jalat ovat edelleen lähes käyttökelovttomat. Rappujen kulkeminen sattu niin paljon, että ne on joko peruutettava tai tampattava sivusuunnassa. Tuolille on asetuttava erittäin taiten, ja seiltä nousu on yhtä tuskaa. Aivan surkea aloitus, en taida koskaan oppia. Kestävyyskoiville, ja vielä kun erittäin harvakseltaan olen koko kesän voimaa treenannut, on kyllä niin virhe tarjoilla näin kovaa aloitusta. Joku kevyt voimatreeni olisi ollut paremmin paikallaan.

Jos nyt joskus jalat tästä tokenevat vielä treenikuntoon, on tarkoitus toki jatkaa crossfittaillen tämä kuukausi. Leppäily on tunut oikein hyvältä, mutta vähitellen myös motivaation kasvanut jälleen. On ollut kiva miettiä ja sunnitella uusia treenejä, sekä pohtia tavoitteita ja kehittämisen mahdollisuuksia.

Rovaniemelle saamme ladun parin viikon päästä, ja sitten luonnollisesti myös hiihdän. Pyöräillä en juurikaan aio aikoihin, kajakki pitää nostaa varastoon ensi viikolla, ja juostakin aion hyvin vähän. Eli pari kuukautta nyt jotain ihan muuta. Mielen ja kropan virkistykseksi.

 

Vastaa