Kohti Lost in Kainuuta – varusteet

Lost in Kainuu on ollut monelle se ensimmäinen pidempi seikkailu-kilpailu. Tässä avuksi pari postausta ennen tapahtumaa. Ensimmäisenä varustevinkkejä, sitten vähän omia ajatuksia kisaeväistä ja lopuksi pari tärppiä taktiikasta viimehetken valmistautumisesta.

Lost in Kainuu lienee tänä kesänä osallistujamäärältään suurin seikkailukilpailu Suomessa. Ursakin ohella on se myös ainoa seikkailukilpailu, jos ajatuksena pidetään 24 tunnin rajaa, jonka alle jäävät ovat multisporttia. Olen osallistunut itse tapahtumaan 3 tai 4 kertaa. Parin välivuoden jälkeen tänä vuonna on jälleen tarkoitus osallistua.

Palasin juuri Euro-sarjan osakilpsilusta Tsekeistä.  Varusteet ovat pitkän jäljiltä vielä levällään, ja Lost in Kainuun varustelista rakentuukin pitkän kisan listaa supistamalla.

Varustelista

Järjestäjän laatima varustelista, mistä selviävät muunmuassa pakolliset varusteet, on pakkaamisen perusta. Hyvän varustelistan perustan tein postauksessa heinäkuussa. Varustelista kannattaa siirtää pilveen, esim Google Driveen, missä samaan tiedostoon jokainen joukkueen jäsen voi merkitä vähintäänkin joukkuekohtaisiin varusteisiin, kuka ottaa mitäkin.

Varusteita kertyy yllättävän paljon. Onneksi 24 tunnin kisassa selviää vielä vähemmällä. Kuvassa varusteet kesän 2017 EM-kisoihin Venäjälle. Kisan kesto oli noin 55 tuntia.

Järjestäjän pakolliset varusteet ovat seikkailu-urheilussa todellakin pakollisia varusteita, jotka on pidettävä aina mukana. Ainoana poikkeuksena on, jos varuste ”kuluu”. Esimerkiksi jo EA-laukusta käytetään jotain, avaruuslakana avataan, tai varapaita puetaan päälle, näitä ei tarvitse korvata enää kisan aikana.

Pakolliset varusteet kannattaa jakaa joukkueen kesken järkevästi, paino selässä merkitsee vauhdille paljon, erityisesti juostessa. Heikoimmalla juoksijalla ei kannata olla paljoa ylimääräistä.

Hossan kilpailun pakolliset varusteet ovat perusvarusteita. Kaikki paino kannattaa optimoida. On ihan turhaa kaikkien ottaa varalta vaikkapa urheiluteippiä ja vaseliinia isot pakkaukset. Huomioisin myös repun koon, että siihen mahtuu tarvittavat tavarat ja juomapussi, jos sellaista käyttää. Liian isoa reppua ei kannata ottaa, se on turhaa painoa. Pakollisten varusteiden vaatteista osa voinee olla päällä, kuivan paidan ja kuivan buffin pakkaan todella tarkasti vedenpitävästi, jotta tiukan paikan tullen saan oikeasti lämmintä päälle. Uimapatjana käytetään eniten varavuodetta, joka on käytännössä ainoa, joka kelluttaa kunnolla, ja näin nopeuttaa menemistä. Kolikon toisena puolena on toki paino.

Reppu ja sen pikkuvarusteet

Pienin seikkailureppuni on 15 litran Salomonin liivi. Siihenkin saa viriteltyä valmiita lisätaskuja.

Pakollisten varusteiden lisäksi tarvitaan korjaus ja -lisävarusteita. Kartat pitää suojata muoveilla, kontaktoida mahdollisuuksien mukaan ja säilyttää vedenpitävästi. Emit kannattaa sitoa kiinni ihmiseen, vaikka kuminauhalla, myös reittikirja kannattaa pistää vedenpitävään karttapussiin ja kuminauhalla kiinni reppuun. Vetokumi on myös käden ulottuvilla repussa.

Kisan kannalta on tuhoisaa kadottaa tai unohtaa emit, kartat tai reittikirja. Jos minulla on emit, on se kiinni ranteessa, enkä ota sitä pois missään vaiheessa kisaa, en vaikka vaihtaisin vaatteet. Suunnistaja huolehtii aina kartoista, ja yksi on reittikirjasta vastaava. Selkeillä vastuilla estetään tilanne, että 10 km:in jälkeen tarvitsee alkaa pohtimaan, kenen piti ottaa mitäkin, ja kuinka kaikki luulivat jonkun toisen huolehtivan reittikirjasta.

Repussa käden ulottuvilla minulla kulkee myös syötävää, juotavaa, suolaa ja särkylääkettä. Mukana repussa pienessä vedenpitävässä kuivapussissa avaruuslakana, B-vita -rasvaa, ja leukoplastia yhteen teippaukseen. Pitkissä kisoissa myös hammasharja ja lusikka. Osuuksien pituudesta ja kannettavasta vedemäärästä riippuen mukana on juomapussi ja lötköpulloja joko vedelle tai geeleille. Repussani on myös lisätaskuja syömisiä varten.

Huoltokassiin

Huoltopaikalle varaan yhteen pikkulaatikkoon huoltolaukkuun kaikkea sekalaista, mahdollisesti tarvittavaa varustetta. Siellä on lisää urheiluteippiä, rakkolaastareita ja gorillateippiä. Tarpeen voi olla myös kuminauha, lisää karttamuoveja, sakset ja nippusiteitä.

Huoltokassiin voi varata reilustikin vaatetta, mutta tosiasissa niitä ei montaa kertaa vaihdeta. Kuitenkin pitkille pyöräilyosuuksille varaan pyöräilyhousut. Kuivavaatekerta on myös tarpeen, samoin vara buffi ja sukat sekä hanskat. Seikkailu-urheilussa ohuet vuorittomat kuorihanskat ovat käyttökelpoiset mutta hiihtohanskatkin ovat hyvät kylmille keleille.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: