Seikkailu-urheilu ja multisport varusteet

Seikkailu-urheilu on ilman muuta varustelaji. Maastopyöräilijä tuskailee varusteidensa kanssa: pyörää voisi aina keventää ja päivittää uuteen malliin. Myös melonnan harrastajalla on rahareikiä: melat ja kuivapuvut, erilaisista kajakeista puhumattakaan. Vaikka juoksu on näihin nähden yksinkertainen laji, saa kenkäviidakossa upotettua aikaa ja rahaa. Seikkailu-urheilu yhdistää kätevästi nämä lajit yhdeksi varustesirkukseksi. Loppujen lopuksi tarvitaan täysipainoiset maastopyöräily-, melonta-, rullaluistelu- ja juoksuvarusteet höystettynä kiipeilyvarusteilla. Ja ei saa unohtaa, että juoksu on oikeastaan suunnistusta, ja maastopyöräily pyöräsuunnistusta.

Maastopyöräily: pyörä, kengät ja kypärä

Minulla varusteiden haaliminen alkoi maastopyöräilystä. Maastopyöräilykisojen myötä pyöräkalusto kehittyi siedettäväksi, pyörällä, erityisesti sen painolla ja sopivuudella, onkin ehkä suurin merkitys henkilökohtaisista varusteista seikkailukilpailuissa. Reilu vuosi sitten 29 tuuman rengaskoon paineessa päivitin ykköspyöräkseni jäykkäperäisen pyörän. Myös pyöräilykypärä kannattaa olla kevyt, sillä paino voi lisätä päänsäryn riskiä ja niskan väsymistä. Painoa  lisää usein myös lamppu.

Erityisesti lyhyissä multisport-kisoissa, missä lajivaihtoja on paljon, juostavat pyöräkengät ovat kätevät. Joskus myös flättipolkimilla ja lenkkareilla on mentävä, esim Viron kisoissa tämä kannattaa.

Pidemmissä kisoissa ja osuuksilla kenkien vaihto yleensä kannattaa. Joka tapauksessa pyöräkengät eivät saa olla liian pienet, sillä jalat turpoavat. Muita tärkeitä varusteita ovat pieni ja kevyt, mutta tehokas pumppu tai vaahtopullo, sekä rengasraudat ja  monitoimityökalu. Pyörään kannattaa hankkia pullotelineiden lisäksi satulalaukku korjaustarvikkeille, sekä pikkulaukkuja geeleille ja patukoille.

Juoksu: reppu ja kengät

Yksi tärkeimmistä varusteista on reppu. Yksi hyvä ja itselle sopiva reppu riittää, mutta erikokoisille on käyttöä, kun halutaan optimoida paino ja mukavuus. Kisan luonne lopulta määrittää, millainen reppu on optimi. Joskus lyhyessä multisport-kisassa riittää juomavyökin tai pyöräilypaidan takataskut.

Aina repussa joutuu kantamaan juomaa ja syötävää. Näiden lisäksi ei kanneta välttämättä mitään, tai sitten vaikka ja mitä. Yleensä kannattaa varautua, että juoksukengät mahtuvat reppuun myös mahdollisen juomapussin ollessa täysi. Jos on rullaluistelua, myös luistimia voi joutua kantamaan. Usein repussa on myös EA-laukku, takki tai varapaita, välillä uimapatja.

Repun pitää istua selkään siten, että se ei hölsky eikä hankaa juostessakaan. Repussa on hyvä olla taskuja helposti käsillä, jotta saa kaiken tarvittavan helposti käyttöön.Toisaalta repun kiinnitysten pitää olla niin helppoja, että niiden käyttäminen onnistuu hanskoilla ja kylmillä käsilläkin.

Repun kanssa juokseminen on erilaista, ja sitä kannattaakin harjoitella ennen kisoja. Myöskään repun hankaamista ei välttämättä tiedä pikkulenkillä, vaan se voi ilmetä vasta parin tunnin jälkeen.

Polkujuoksun suosion myötä lähes kaikki ovat tuntevat polkujuoksukenkiä. Pari vinkkiä seikkailu-urheilukengäksi kuitenkin on. Olipa kenkä mitä mallia tahansa, sen on oltava tarpeeksi iso. Toki lyhyissä kisoissa asialla ei ole suurta merkitystä. Mutta pitkissä, yli vuorokauden kisoissa, tai yli vuorokauden juoksuosuuksilla sopiva kenkä on sellainen, joka tuntuu liian isolta iltalenkillä. Sitä pienempi vain altistaa rakoille.

Toinen asia on kenkien suojaavuus ja jämäkkyys. Vaikka polkujuoksukisa menisikin helposti mataladroppisilla, löysillä ja keveillä tossuilla, eivät ne välttämättä toimi pitkässä seikkailu-kisassa, tai lyhyessäkään, jos maasto on pahaa. Tuntien juoksemisen jälkeen kivet alkavat tuntumaan pohjan läpi, ja jokainen osuma asfalttiin voi poltella jalkapohjaa. Kivet iskevät myös helposti varpaisiin, ja herkillä jaloilla juokseminen on yhtä tuskaa. Lisäksi lennokkainkin päkiäaskellus on tiessään kolmantena vuorokautena, eikä reppuun kertyvä paino auta sekään asiaa yhtään. Usein tekniikka kaipaa väsyneenä enemmän tukea kengältä, kuin tavallisessa elämässä uskoisikaan.

Oma kenkäpaletti koostuu tällä hetkellä La Sportivan eri malleista ja yhdestä HokaHoka -parista.

Melonta: melat, alukset ja turvavarusteet

Melojen hankkiminen on järkevää, jos kisaa enemmän ja tavoitteellisemmin. Alkuun pääsee kyllä hyvin ilmankin. Vaikka järjestäjä usein tarjoaa kanootin tai kajakin, on oma hiilikuitumela todella eduksi.

Meloja tarvitaan siis kaksi erilaista, kajakkimela ja yksilapainen mela. Kajakkimeloissa on paljon vaihtoehtoja, helposti Suomessakin ostettavissa mm. Braca ja Epic  -merkkiset. Katkaistava kajakkimela on kätevä kisamatkoilla, ja kisan tiimellyksessäkin sitä voi joutua kuljettamaan. Myös omat kevyet kelluntaliivit ovat mukavammat kantaa mukana ja päällä, kuin järjestäjän tavallisesti tarjoamat. Melontaa pääsee harrastamaan useilla paikkakunnilla melontaseurassa, ellei halua hankkia omaa kajakkia.

Kiipeily: kypärä, valjaat ja muut

Kiipeilyvarusteita ei tarvitse oikeastaan omistaa ennen kuin suuntaa ulkomaille kisoihin, ja tällöinkin riippuu kisasta, tarvitaanko niitä. Luonnollisesti vuoristoalueilla kisattaessa tarve on todennäköisin.

Kypärä on näistä tärkein. Sitä hankkiessa suosittelen ostamaan suoraan mallin, joka on hyväksytty kiipeilyn lisäksi myös pyöräilyyn ja melontaan. Valitettavasti näitä ei ole enää helppo löytää.

Kypärän lisäksi tarvitset usein omat kevyet valjaat, tietty määrä sulkurenkaita ja slingejä sekä mahdollisesti nousukahvat, laskeutumiskasi ja prusik. Muita vuoristossa käytävissä kisoissa mahdollisesti vaadittavia varusteita ovat via ferrata -setti, hakku ja jääraudat. Kaikissa kiipeilyvarusteissa arvostan erityisesti keveyttä, sillä yleensä käyttö on lyhyttä ja kantomatka pitkä.

Otsalamppu ja suunnistuvarusteet

Otsalamppu on välillä tarpeen jo kotimaan koitoksissa. Pitkissä, useamman yön kisoissa, niitä voi olla parikin erilaista. Todella tehokasta lamppua tarvitaan pyöräilyyn ja suunnistukseen pimeällä. Pienempi lamppu voi riittää osalle joukkueesta jalkapätkillä. Todella laadukas lamppu maksaa myös paljon. Tätä nykyä hyviin valotehoihin pääsee kiinni jo alle parilla sadalla. Uusi tulokas Suomen markkinoilla ja oikein hyväksikin kehuttu  Mila löytyy tämän linkin takaa.

Suurin ero edullisimmassa lampuissa laatulamppuihin on painossa, akkujen laadussa ja kestävyydessä. Suurin rajoite puolestaan lampun käytölle on akkujen määrä pitkässä kisassa. Siksi edes toisen lampun on hyvä toimia pattereilla. Eduksi on myös, jos joukkueen jäsenille käyvät samat akut.

Seikkailija tarvitsee myös luonnollisesti hyvän levykompassin tai peukalokompassin. Pyörällä suunnistaessa ranteeseen kiinnitettävä on myös hyvä. Kotimaan kisoissa tarvitaan joukkueelle emit-leimasin,  ja sille kiinnitys. Nyt jo käytöstä poistuvat jojot ovat tässä yksi vaihtoehto. Itse pidän emitiä ranteessa kuminauhassa. Pyörällä suunnistamista auttaa merkittävästi karttateline pyörään, lajin sisällä suosittuja ovat muun muassa Nordenmark ja Miry. Reppuun voi virittää erilaisia lisätaskuja ja juomapullotelineitä.

Miscellaneous

Pyörälaatikkoa tarvitsee ulkomaille suunnatessa kahdestakin syystä. Ensinnäkin lentomatkalle pyörä ja osa varusteitesta on hyvä pakata siihen. Toiseksi kisoissa järjestäjä voi vaatia pyörän pakkaamista kisan aikana kuljetusta varten tietynkokoiseen pyörälaatikkoon. ARWS-kisoissa on määritelty tämä koko valmiiksi, se käy myös tavallisimmille lentoyhtiöille. Molemmissa tapauksissa kova laatikko on myös pyörän etu.

Isompien varusteiden lisäksi voi itse tuunata tukun muita. Uimapatjasta teinkin postauksen aiemmin, kun testailin patjaa Endurance Questiä silmällä pitäen. Joissakin kisoissa tarvitaan myös rullaluistimet. Ne eivät ole tärkeimmät varusteista, jos et usko, lue vaikka vanhasta blogistani. Jos kuitenkin haluaa panostaa nopeisiin luistimiin, niin isoilla renkailla varustetut, pitkän matkan luisteluun tarkoitetut ovat parhaat. Näissä merkitsee eniten juuri rullaavuus, ei paino.

Luistimet voivat joutua kovallekin käytölle: olen luistellut soralla, ja juossut ne jalassa puhtaassa metsämaastossa, sekä kahlannut niillä reisiä myöten purossa. Sauvoja kannattaa pääsääntöisesti käyttää aina, kun järjestäjä sen sallii. Hyvä hiihtosavaut käyvät, kaikista herkimpiä en ottaisi mukaan, ehjät sauvat ovat aina paremmat kuin katkenneet.

Joukkueen voimasuhteiden tasaamiseen voi käyttää vetonarua pyöräilyssä ja juoksussa. Näitä tuunataan paljon koiran talutusflexistä ja kuminauhoista. Kannattaa vilkaista tarkemmin toisen viritelmiä jossakin kisassa. Itse suosin mahdollisimman ohutta pyöreää kuminauhaa. Samalla kuminauhalla saa myös lisäkiinnikkeitä reppuun juomapulloille ja muille tavaroille. Muutama vedenpitävä pakkauspussi on myös tarpeen, samoin vedenpitävä suoja kartalle ja puhelimelle.

Kaikki nämä ihanat varusteet vaativat arvoisensa kassin, itsellä on käytössä 130 litraa vetävä Tatonka. Se on käytössä sekä kotimaan että ulkomaan kisamatkoilla niin tavaroiden kuljetuksessakin, kuin huoltokassina.

Lisää käytössäni olevista vaatteista voi lukea Maloja-vaatteet postauksesta, sekä varusteista Varusteeni -postauksesta. Olen myös Arctic warriors -sanansaattaja.