Virtuaalikisaan kannattaa todellakin osallistua!

Mietitkö miksi virtuaalikisaan kannattaa osallistua?

Ovatko monenlaiset virtuaaliset tapahtumat vain pieniä laastareita kestävyykuntoilijan tapahtuma nälkään? Vai pelkästään kisajärjestäjien mainostemppuja?

Kuntoilijana mietit, onko virtuaalikisaan osallistumisesta jotakin konkreettista hyötyä kunnolle, mielelle tai jollekin muulle.

Testasin 21 tunnin virtuaalikisan ja kokosin vinkit virtuaalikisaan osallistumiseksi. Miten virtuaalikisaan osallistumisesta voi hyötyä, ja saa kaikki hyödyt irti?

Kannattaako virtuaalikisaan osallistua vai onko kilpakuntoiljan järkevämpi jatkaa harjoittelua?

Kestävyyskuntoilijoille suunnattuja virtuaalikisoja on ilmaantunut nettiin useita. Valinnanvaraa löytyy juoksusta triathloniin, tai vaikka seikkailu-urheiluhaasteeseen. Juoksija-lehti listasi muutamia tapahtumia tässä postauksessaan.

Virtuaalinen kisa ei korvaa oikeaa kilpailua. Siitä puuttuvat kaikki hyvän kilpailutapahtuman elementit: kilpailuseura, lähtö, maali, kisakeskuksen tunnelma ja vessajonot. Mitä järkeä tai hyötyä on kilvoitella itsekseen? Nettiin ladatut tulokset eivät ole samalla tavalla vertailukelpoisia keskenään. Voittaja ei ratkea, eikä palkintojen jakoon pääse hurraamaan.

Lue lisää: Mikä on virtuaalinen kilpailu ja miten siihen osallistutaan?

Epäilyksistä huolimatta päätin osallistua. Halusin motivoivan tavoitteen ja saada kisan tuntua arkeen. Halusin myös selvittää, onko virtuaalisen kisan toteuttaminen vaivan arvoista, vai olisiko parempi keskittyä harjoitteluun. Eli kannattaako virtuaalikisaan osallistua ja haastaa itseään?

Seikkailu-urheilijana otin vastaan 21 tunnin seikkailu-urheiluheiluhaasteen. Tein näin kahdessa päivässä, kahtena etappina, seikkailu-urheilukilpailua muistuttavan kokonaisuuden. Innostuin todella suorittamaan 21 tunnin reittiä juosten, pyöräillen ja suppaillen.

Et ole ehkä kuullut virtuaalisesta seikkailukisasta, mutta sellaisiakin on

The Lockdown oli tarpeeksi pitkä haaste ollakseen oikean seikkailukilpailun simulaatio. Vappuaatto ja vappupäivä silkkaa seikkailua ja nautintoa.

Suppailu, 3 tuntia

Aloitin juoksemalla suppilauta selässäni rantaan noin 4 kilometriä, suppailemalla ja palaamalla laudan kanssa takaisin. Tämä osuus oli yllättävän raskas, sillä nousumetrejä kertyi lähes 500 ja selässä oli yli 10 kg painoa.

Suppailuranta ja ihan aurinko saivat kyllä hyvälle tuulelle!

Juoksu/trekki 35 kilometriä

Vaihdoin kotona sup-varusteet pois, ja otin juomaa mukaan. Take away kahvin ja croissantin voimin tein matkaa kohti Arrabidan luonnonpuistoa. Matkaa tuli suunniteltua enemmän, mutta maisemat olivat sen arvoiset. Keli oli kuuma, eikä matkalla ollut mahdollista saada lisää juomaa. Jouduin juomaan koko ajan liian vähän. Mutta olipas ollutkin jo ikävä lämmintä ”gamelpackin” makuista vettä! Tunnelma oli hyvin autenttinen, aivan kuin seikkailukilpailussa.

Matkalla Serra da Arrabidan huipulle. Polku on paikoin todella huonokulkuinen: kivikkoa ja piikkipuskaa sekaisin.

Mukana oikeat pakolliset varusteet

Koko ajan reppuni oli ihan oikean seikkailukilpailun painoinen. Mukanani oli kisoille tyypilliset pakolliset varusteet, sekä tietysti ruokaa ja juomaa 10 tunniksi. Suurinta osaa en käyttänyt, mutta kokemus todellisesta repun pianosta oli tärkeä.

Seln lihakset ja olkapäät väsyivät juoksurepun vuoksi. En ole aikoihin juossut painava reppu selässä. Minulla oli myös verrattain uusi reppu. Raid lightin 25 litran multisport-liivi. Oli mielenkiintoista tunnustella, miten se toimi juoksussa. Eväinä oli oliiveja, pähkinöitä, banaani ja hedelmäsoseita.

Aurinko porotti ihoon koko matkan. Mutta meno oli silti niin nautinnollista! Rakastan erityisesti sitä tunnetta, kun saa olla omillaan, juosta minne vaan, kaikki tarvittava selässä mukana. Matkalla oli juostavaa alustaa, läheskulkukelvotonta polkua, piikkipuskaa ja suunnistushaasteita. Nousin jyrkkää rinnettä ja juoksin nautinollisia polkuja.

Tällä kertaa ehdin kotiin juuri ennen auringonlaskua. Jalat olivat väsyneet nousumetreistä, joita kertyi tänä päivänä 1500, sekä selässä kulkeneesta painosta. Päivä oli 11 tuntia pitkä ja olin kyllä väsynyt.

virtuaalikisaan kannattaa osallistua
Ensimmäisenä päivänä tuli noin 45 kilometriä jalan. Reitti huipentui Serra da Arrabidan päällä käyntiin.

Oikeassa seikkailukilpailussa seuraavalle osuudelle olisi rynnätty tästä suoraan. Eli yötä vasten pyöräilemään. Ajattelin kotona suihkussa, että miten ihmeessä olen jaksanut kisata monta vuorokautta putkeen. Nyt tuntui aika työläältä, että olisin samoilla jaloilla rynnännyt koko yöksi pyöräilemään. Mutta onhan sitä jaksanut. Kisoissa jaksaa, adrenaliini on ihmeellinen aine.

Toinen päivä kruunaa kestävyyden – jo tämän vuoksi virtuaalikisaan kannattaa osallistua

Yleensä toiseen päivään lähteminen on haastavaa. Mieli ja kroppa halaavat sohvalle. Olisin halunnut aloittaa seuraavan päivän Via Ferratalla, eli helpolla ja hauskalla tekemisellä. Se ei kuitenkaan onnistunut. Paikallinen hätätila piti via ferrata reitin kiinni.

Maastopyöräilyä koko päivä, 90 km

Sen sijaan pyöräilin pitkälti. Maastopyöräilin lähinnä polkuja ja kärryteitä. Matkalle mahtui pyörän kantamista ja pari piikkipuska ryynäystä. Eli hyvin lajinomaista. Kaaduin matkalla sen verran, että otin suunnitelman vastaisesti välihuollon kotona. Puhdistin ja paikkasin haavat, söin ja jatkoin uudelle kierrokselle.

Välihuollot helpottavat kokonaisuutta merkittävästi. On aivan eri asia kukea ilman huoltoja, kantaen kaikki mukana ja juoda lämmennyttä juomaa, kuin käydä muutaman tunnin välein syömässä hyvää tuoretta ruokaa.

Tämä onkin seikkailukisoissa yksi merkittävä aspekti: kaikki mitä syöt, on joko pitkään säilytettyä ja lämmintä, tai sitten nopeasti valmistettua valmisruokaa. Ja kaikki pitää valmistaa itse, koska ulkopuolinen apu ei ole sallittua, ei edes huolloissa. Raikkaista salaateista ja valmiiksi tehdystä kotiruuasta voi vain haaveilla. Ja tätä kestää neljä päivää. Joissakin kisoissa saa yhden lämpimän ruuan, yleensä järjestäjä tarjoaa vain vedenkeittimen huolloissa.

Serra do Riscon laaksossa on ihana tunnelma. Alue risteilee näiden ratsuteiden ohella singleträkkejä ja leveitä polkuja ylös alas.

Toinen pyöräilykierros ulottui Arrabidalle päin. Serra do Riscon laakso on vanhaa laidunaluetta ja täynnä erilaisia polkuja ja uria. Mukanani oli jälleen pakolliset varusteet, kolme litraa juomaa selässä sekä pyörässä. Söin myös ahkerasti pähkinöitä, hedelmäsoseita ja suomalaisia lakuja. Pyöräily sujui todella helposti. Lähinnä vain olisin kaivannut seuraa, mutta hienot polut piristivät.

Strenght training – crossfit

Kotona suoritin vielä haasteen loppusilauksen, eli 100 burbeeta, 100 boksille nousua, 100 punnerrusta ja 100 istumaannousua. Tässä meni noin 45 minuuttia. Yhteensä päivä oli 10 tuntia ja 90 kilometriä. Jalat olivat naarmuilla piikkipuskista, olkapää ja kyynärpää verillä kaatumisesta ja päälaki palanut. Mutta mieli oli kyllä onnellinen!

vinkit virtuaalikisaan
90 kilometrin maastopyöräily kuljetteli laajalla alueella. Polkuja ja hiekkateitä on kuitenkin niin paljon, että asfalttia ei juuri tarvinnut käyttää.

Vappu oli siis seikkailu-urheilijalle paras mahdollinen: 11 + 10 tuntia yhdistelmätreeniä. Noiden tuntien aikana selvisi, miksi tälläisiin haasteisiin ja virtuaalikisaan kannattaa ehdottomasti osallistua.

Viisi vinkkiä, miksi virtuaalikisaan kannattaa osallistua

Kestävyysurheilijat ja ultraajat tietävät kyllä, että kaikki varusteet, ruuat ja juomat pitäisi olla testattu ennakkoon. Moni ultraaja kuitenkin luulee, että riittää, kun varusteita, urheilujuomaa ja geelejä testaa jollakin lenkillä. Mutta ei se riitä. Testiolosuhteet jäävät näin kovin erilaiseksi verrattuna kisoihin. Ja tämä voi aiheuttaa yllätyksiä.

Virtuaalikisa oli todella hyvä haaste kilpakuntoilijalle monellakin tapaa. Vaikka se ei ole perinteinen oikea kilpailu, oli se tarpeeksi lähellä sitä. Muutamat asiat tuli tehtyä kisanomaisemmin, ja näin ollen paremmin kuin mitä olisin tavallisessa harjoittelussa tehnyt.

1. Tarpeeksi pitkä tai/ja tehokas harjoitus kuntoilijalle

Minulla todella pitkän harjoituksen tekemiseen virtuaalinen haaste auttoi. Erityisesti, kun seuraa ei ole, on kaikki motivaatio kaivettava itsestä. Nyt olin suunnitellut kaksi päivää kestävän harjoituksen, ja suunnitelmassa oli helppo pysyä. Halusin haasteen täyttyvän.

virtuaalikisaan kannattaa osallistua
Otin matkalla myös ihan istuen pari evästaukoa.

Sama efekti tullee myös esimerkiksi kovavauhtisissa virtuaalikisoissa, vaikkapa polkujuoksussa. Esimerkiksi 5 kilometrin juoksukisa haastaa juoksemaan lujempaa, kuin mitä itsekseen tehty kova harjoitus.

2. Testaa asennetta ja tunne väsymys

Tämän harjoituksen oli tarkoitus olla kuormittava. Jaoin sen kuitenkin kahteen osaan siksi, että se ei olisi liian kuormittava. Yötauko auttaa selvästi palautumista, kun sen aikana voi syödä ja jalat saavat levätä. Eli virtuaalisen seikkailukisan kuormittavuutta pystyy helposti säätelemään osuuksien pituudella. Lyhyemmät osuudet helpottavat kokonaisrasitusta selvästi. Yleensä tällöin tulee myös enemmän huoltoaikaa. Lajinvaihdot ottavat aina oman aikansa.

Pitkän yhdistelmäharjoituksen tekemiseen tarvitaan aina vähän sinniä. Jos haluat todella haastaa itseäsi, suunnittele pitkät yksittäiset osuudet. Jo seitsemästä tunnista ylöspäin kestävät juoksu tai pyöräilysouudet haastavat selvästi arkitreeniä enemmän. Näin saat haastettu kropan lisäksi myös omaa asennettasi. Olin tyytyväinen, koska näin sain kasaan hienon määrän harjoitustunteja, väsytetyn kropan ja onnistumisen elämyksen.

3. Mitkä energiavalmisteet ja ruoka sopivat minulle rasituksessa?

Ultramatkalle treenatessa ei voi luottaa siihen, että syöminen sujuu kovassa rasituksessa, kuten se on sujunut kolmen tunnin lenkilläkin. Tilanne on aivan eri 10 tunnin kohdalla, ja etenkin yöllä. Ultramatkoille harjoitellaankin simuloimalla suoritusta lyhyemmissä kisoissa. Ja tämä juuri siksi, että tavallinen harjoitustilanne ei valmista aidosti ultraan.

Keho on niin herkkä, että moni asia muuttuu, kun vauhtia on enemmän tai jännittää. On myös eri asia syödä kolmantena yönä, kuin ensimäisenä päivänä. Osittain näistä syistä ultrilla harvemmin pärjätään ensikertalaisena. Näistä asioista tarvitaan kokemusta.

Lue lisää: Imeytymisongelmia? Vatsa vaivaa ultramatkoilla. >>>

Virtuaalikisa on kisatilanteen simulointi. Oli oikeasti kuuma ja nostin sykkeet heti aluksi ylös. Nämä molemaat vaikuttavat syömiseen ja energian imeytymiseen. Alkumatkasta juostessani ei tehnytkään mieli ruokaa, ja totesinkin että, jo tämän vuoksi virtuaalikisaan todellakin kannattaa osallistua! Virtuaalikisassa voi kokeilla erilaisia syömisiä oikein mielikuvituksen kanssa. Eli kokeile uusia ruokia ja herkkuja. Suosittelen kokeilemaan ehdottomasti myös oikeaa ruokaa.

4. Varustetesti aidossa tilanteessa

Kokeilin uutta reppua ja sauvoja. Näille molemmille tarvitaan kovaa käyttöä ennen kilpailua jo sen vuoksi, että niiden käyttö olisi sujuvaa. Sauvojen kokoaminen reppuun ja takaisin vie turhaa aikaa, jos ei yhtään tiedä, missä sauvat kulkevat juuri tässä repussa parhaiten. On myös usein ihan erilaista käyttää reppua täytenä ja tyhjänä.

Repun pitää myös istua juuri oikein. Lisäksi sen käyttäminen pehmentää ja muokka materiaaleja ja liiviosaa sopivammaksi sekä miellyttävämmäksi juuri sinulle. Parasta käyttöä onkin juuri kisatilanne, missä juoksureppu on juuri niin täynnä niitä tarvikkeita, kuin se kisatilanteessakin on.

virtuaalikisaan kannattaa osallistua
Pyörän kantamista on myös hyvä miettiä. Se kuuluu seikkailukisojen maastopyöräilyyn.

Repun testaaminen vaikka juomapusseilla täytettynä kolmen tunnin ajan ei anna samanlaista kokemusta, kuin aito tilanne. Aidossa tilantessa repussa on erilaisia nyssäköitä, jotka voivat painaa. Reppua joutuu ottamaan pois selästä ja etsimään tavaroita. Tiettyjen asioiden pitä olla koko ajan käsien ulottuvilla, ja repputestiin kuuluukin, että kaikki tarvittava löytää oman paikkansa. 10 tunnin kohdalla repun istuvuus selässä voi olla vallan toinen kuin pienellä testilenkillä.

5. Hyödynnä tilanne ja harjoittele huoltoja

Huollot ovat osa ultraa ja kaikkia kisasuorituksia ultramatkoilla. Huollossa toimimisella on suuri merkitys ultrasuorituksen lopputuloksen kannalta. Luonnollisesti se, kuinka sujuvasti ja nopeasti huollossa saa toimittua. Toiseksi se, onnistuuko huolto. Huolto voi nimittäin myös epäonnistua.

Virtuaalikisassa onkin hyvä tilaisuus simuloida myös huoltoja. Pakkaa huoltokassi, ja laita kaikki tarvittava siihen. Ota kellolla aikaa, kauanko huollossa kuluu, tai mihin aikaan haluaisit pystyä huollon suorittamaan.

Jokainen paikallaan istuttu minuutti on kovatöinen ottaa juosten kiinni. Huolto pitäisi saada puristettua mahdollisimman lyhyeksi. Tiedä siis ennakkoon, mitä tulet tekemään huollossa, ja missä järjestyksessä. Huolto on siis hyvä suunnitella, ja seikkailukisoissa tämän suunnitelman tulisi olla joukkueen yhteinen ja ääneen sovittu.

Huollossa on tarkoitus vaihtaa mahdollisesti varusteita ja ottaa lisää energiaa mukaan. Ja myös huoltaa esimerkiksi vahingoittuneita jalkoja, sekä mahdollisesti syödä. Huolto voi epäonnistua, jos mukaan ei tule oikeita varusteita tai tarpeeksi uutta energiaa. Pahimmassa tapauksessa jotakin tärkeää unohtuu huoltoon. Huollossa ei siis voi myöskään hätiköidä ja kiirehtiä huonolla tavalla. Ripeään, mutta tehokkaaseen toimimiseen auttavat rutiinit. Ja rutiinit syntyvät vain harjoittelemalla.

Nyt on sinun vuorosi!

Virtuaalikisaan kannattaa osallistua etenkin jos harjoittelet tavoitteellisesti ja tähtäät ultramatkoille tai haluat tehdä kovan harjoituksen

Suunnittele, valmistaudu ja toteuta. Ehdottomasti virtuaalikisaan kannattaa osallistua, vaikka se sotkisi harjoittelua ja vaatisi palautumisaikaa. Virtuaalikisaan osallistumisesta on paljon muitakin hyötyjä, kuin kunnon kasvataminen.

Toteutin oman haasteeni mahdollisimman autenttisena. Tahti oli hiukan rauhallisempi, kuin oikeassa kisassa. Mutta sen sijaan pystyin huolella toteuttamaan hajroiteltuja asioita. Kokemus opetti ja palkitsi niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olet varmasti valmiimpi ultrasuoritukseen tai mihin tahansa polkujuoksukisaan kokeiltuasi kaiken läpi virtuaalikisassa.

Oletko jo osallistunut virtuaalikisaan? Koitko virtuaalikisaan osallistumisen hyvänä ja opettavaisena? Kerro alle omia kokemuksiasi!

Postausta saa myös jakaa kavereille vinkiksi, miten ottaa kaikki irti virtuaalikisasta!

Vastaa