Sinun ei tarvitse olla maastopyöräilijä, jotta voit talvipyöräillä Ylläksellä
Olisiko upeaa viiletellä keskellä talvista maisemaa fatbikella? Ajella metsissä tai tuntureiden keskellä? Talvipyöräily on ehdottomasti päivän sana, ja se sopii lähestulkoon kaikille!
Eli se, mitä talvilomilla kannattaa hiihtokeskuksissa tai tunturissa kokeilla, on talvipyöräily. Reittejä löytyy laajasti ympäri maata. Tässä postauksessa kerron erityisesti Ylläksen talvipyöräilymahdollisuuksista.
Talvipyöräily = Ylläs
Suomen Lapissa Ylläs on ollut talvipyöräilyn edelläkävijä jo muutamat vuodet. Siellä panostus talvireitteihin alkoi useampi vuosi sitten. Nyt se näkyy erittäin laajana ja vakiituneena talvireitistönä. Talvipyöräily ja Ylläs ovat tavallaan jo käsite. Reitistö on elämyksellinen ja pyöräiltävää löytyy useammaksi päiväksi.
Katso lisää Ylläksen reiteistä
Millaisia reittejä Ylläksellä on?
Ylläksen talvireitistö ulottuu tunturin molemmille puolille, Kukastunturille, Kotamajalle, ja pohjoisessa Peurakaltiolle asti.
Reiteille lähtiessä mukaan kannattaa hankkia paperikartta tai sähköinen palvelu puhelimeen.
Alueen maisemallisesti hienoimmat reitit ovat Äkäslompolon ja Kotamajan välillä. Talvireitti vie myös Kukastunturin päälle, mistä avautuva maisema on kaiken polkemisen vaivan arvoinen.
Kotamajan ja Kesänkitunturin väliin jäävä laakso tarjoaa sitten hiukan tasaisempaa ajelua. Todella mukavia ja vauhdikkaita reitin osia löytyy Latvamajan ja Kesänkijärven välistä.
Maastopyöräilyn näkökulmasta herkullisimmat talvireitit (ja kesäreitit samoin), ovat mutkittelevia. Hyvä reitti polveilee mukavasti ylös alas, ja oikealle ja vasemmalle. Esimerkiksi metsässä puiden välissä mutkitteleva reitti on nautinnollinen ajaa.
Liian suora reitti on käytännössö vähän tylsä ja esimerkiksi ylämäissä kovin raskas. Toisaalta tietenkään reitin ei tarvitsi mutkitella turhaa edes takaisin, eivät mutkat ole itsetarkoitus. Lisäksi osa reiteistä on tarkoitettu myös kävelyyn. Ja siinä reitin turha mutkittelu vain ärsyttää.
Mitä pitää ottaa huomioon?
Talvipyöräily on suhteellisen raskasta. Polku on pinnaltaan tasaisempi kuin kesällä. Ja tämän myötä ajaminen on teknisesti helpompaa. Kylmä ilma, paksut vaatteet ja pehmeä ura kuitenkin hidastavat menoa. Läskipyörällä ajaessa pyöritelläänkin usein tavallista pienemmällä vaihteella. Näin myös vauhti on hitaampaa.
Retki kannattaa suunnitella maltillisesti. Ei kilometreja tuijotellen. Reitti voi koukata taukopaikkoja kautta. Latukahviloista on mahdollista ostaa myös syötävää ja juotavaa. Vähän molempia kannattaa joka tapauksessa varata mukaan itsellekin. Matkan teko ei välttämättä etene suunnitellusti.
Talvipyöräily reiteillä ei myöskään ole niin kylmää, kuin voisi ajatella. Ylämäissä ja pikku poluilla metsän suojassa tulee helposti kuuma ja hiki. Toisaalta tuntureiden huipuilla on helposti kylmä tuuli.
Sopiva vaatetus onkin yksi onnistuneen retken osatekijä. Taukopaikoille kannattaa varata jokin lämmin lisävaate. Mutta toisaalta mitään muuttokuormaa ei kannata kuljettaa mukana. Turha paino vie ajamisesta helposti ilon.
Oma lukunsa on tietenkin sähköavusteinen pyörä. Se sopii talvipyöräilyyn. Sähköavusteisella meno on tasaisempaa ja sitä myötä myös vaatetus helpompaa. Toki vauhti kasvaa, ja nauttimaan tästä pääsee parhaiten reittien ollessa kovassa kunnossa.
Tiedäthän koska ja millä välineillä reiteille voi mennä?
Talvipyöräily on olosuhde laji. Etenkin alkutalvesta tämä korostuu myös liikkujien vastuuna reittien hyvästä kunnosta. Pohjoisen korkeuksilla pehmeää puuterilunta voi tulla reilusti kerralla. Tällöin reitit eivät ole ajokunnossa.
Lanaamisenkin jälkeen reitit tarvitsevat aikaa kovettua. Etenkin ohuilla renkailla ajaminen pilaa reitin pehmeän reitin pitkäksi aikaa. Keväällä reiteiltä löytyy todennäköisimmin kovaa pohjaa, ja ne voivat olla välillä suorastaan jäisiä.
Paikoittain Ylläkselläkin reitit hyödyntävät latu-uria. Tällöin voi olla kohtaamisia hiihtäjien kanssa. Pääosin talvireitit kulkevat kuitenkin latu-urista erillään, ja oikeastaan usein aivan eri linjausta pitkin latuun verrattuna. Näin myös tuttu reitti vaikkapa Latvamajalle saa aivan uuden ulottuvuuden.
Esimerkki kierros – oma Ylläs – talvipyöräily lempireittini
Parin vuoden takainen palautteleva talvipyöräily oli ikimuistettava. Paatunutkin maastopyöräilijä lämpeni tällöin fatbikella ajamiseen. Olin hiihtänyt edellisenä päivänä 100 kilometrin lenkin, ja halusin kaverini kanssa jaloille muuta liikettä, mihin talvipyöräily sopi loistavasti. Ajelelimme seuraavanlaisen reissun.
Lähtö: Äkäslompolo
Äkäslompolosta on helppo lähteä talvireiteille. Kylällä on myös useampia toimijoita, jotka vuokraavat pyöriä. Kylältä suuntaan mielelläni Äkäslompolon jäälle ja siitä kohti Kukastunturia. Tämä väli on koko ajan pientä nousua. Alue on upeaa honkametsää ja reitti on selkeä.
Kukastunturin nousu on kunnon nousu. Juuri sinne ei kannata lähteä, jos ei ole varma kunnostaan, ja on ehkä ensimäistä kertaa läskipyörällä liikkellä. Kukastunturin päältä avautuu kuitenkin niin upea maisema, että jos vain yhtään ajattelee pystyvänsä tunturin huiputtamiseen, se kannattaa kyllä tehdä.
Kotamaja – tauon paikka
Kukastunturin ylitys vie Kotamajalle. Sinne voi ajella suoraan ilman huiputustakin, Kukastunturin reunaa kulkevaa reittiä. Kotamaja on sesonkeina avoinna. Se on todellinen reittien ja kulkijoiden risteymäkohta.
Kotamaja on sen verran maastossa ylhäällä, että sieltä voi pyöräillä vauhdikkaasti myötämäkeen tuntureiden välisessä laaksossa. Tässä maisema Ylläkselle aukeaa aivan upeana soiden yli. Reitti vie hyvää vauhtia ja ihanasti mutkaille läpi alueen. Ehdottomasti yksi lempikohdistani reitillä!
Latvamaja – tunturista ja soilta metsäpoluille
Hiukan toisenlaisia polkuja reitille saa, kun ajaa paluumatkan Latvamajan kautta. Tämäkin latukahvila on oiva taukopaikka. Siinä missä Kotamaja sijaitsee suon reunassa, on Latvamaja metsässä. Polku sinne ja siellä on siis metsässä mutkittelevaa maastopyöräilyä.
Latvamajalta Kesänkijärvelle, ja Kesänginkeitaalle saa taas lasketella myötämäkeen. Nautin aivan täysin rinnoin mutkaisesta polusta ja vauhdin huumasta. Mistään jyrkästä mäestä ei siis ole kyse, vaan polkemaan joutuu koko ajan. Mutta siinä, missä alkumatka oli ollut pienellä vaihteella kitkuttelua ylämäkeen, vie tämä pätkä vauhdikkaasti ja helposti alaspäin.
Kesänginkeitaalta voi mennä Kesänkijärven reunaa takaisin Äkäslompoloon. Tämä on kaikkien liikkujien keskuudessa erittäin suosittu polku ja liikkujia onkin yleensä koko ajan. Muualle tässä kuvatuille reiteille on yleensä mahtunut loistavasti.
Talvipyöräily on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen aktiviteetti. Vaikka hiihtelyjen ja laskettelun vastapainoksi.
