3 tärkeintä ominaisuutta ultramatkalle
Mitkä ovat tärkeimmät ominaisuudet ultramatkalle? Yleensä mietimme vain omaa kuntoa, kun pohdimme, pääsisinkö ultramatkan läpi. Ultramatkalle lähtiessä kyse ei ole kuitenkaan pelkästä kunnosta, vaan onnistumista vaaditaan useilla osa-alueilla. Nostan tässä postauksessa esille kolme tärkeintä ominaisuutta, jotka tarvitset, kun haluat selättää ultramatkan.
3 tärkeintä ominaisuutta ultramatkalle hyvän kestävyyden lisäksi
Ultramatkasta puhutaan yleensä, kun tarkoitetaan maratonia pidempiä matkoja. Juosten tämä on varsin selvää. Ultramatkasta ja siihen tarvittavista ominaisuuksista voi puhua myös seikkailu-urheilun tai vaikkapa pitkien maastopyöräilykisojen kohdalla. Kun matkaa taitetaan tuntikausia, tarvitaan nimittäin tiettyjä, vähän lajistakin riippumattomia ominaisuuksia.
Olen aiemmin kirjoittanut, kuinka tärkeää on säilyttää toimintakyky kaikessa. Mikäli yksi osa-alue jätetään niin retuperälle, alkavat sitä myöten ongelmat kasaantua muillakin osa-alueilla. Esimerkiksi energian saannin vehennyttyä, aivoilla ei ole kapasiteettia huolehtia esimerkiksi jalkojen hyvinvoinnista. Tästä voi seurava helposti rakkoja.
Peruskunnon lisäksi kolme tärkeää, ultrasuoritusta kannattelevaa ominaisuutta tai asennetta ovat motivaatio, kurjuuden sieto ja ratkaisukeskeisyys. Näiden kohdalla voidaan tosiaan puhua asenteesta, sillä näitäkin voi harjoitella. Ainakin niiden tärkeys, tai toisaalta puuttumisen riskialtteus, kannattaa tiedostaa.
Näitä kenkiä käytän ultramatkalla >>>
1 Motivaatio
Motivaatio kuulostaa varmasti itsestään selvyydeltä. Tottakai kaikeen kestävyyssouritukseen tarvitaan motivaatiota. Jo tapahtumaan osallistuminen vaatii motivaatiota. Mutta kaikkien motivaatio ei riitä loppuun asti. Tietty määrä motivaatiota riittää helppoihinn asioihin, mutta hiukan vaikeampiin sitä tarvitaan enemmän.
Esimerkiksi keskeyttäminen on siitä vaikea asia, että siitä ei aina ole aivan varma, kuinka välttämätöntä se oli. Tai oliko se viisas päätös. Yleensä keskeyttämistilanteessa motivaatio ajetaan kuitenkin alas. Todella kovalla motivaatiolla varustettu pyrkii jatkamaan tekemistä vaikka väkisin. Mikä ei tietenkään ole aina viisasta.
Jokaisen ultrasuorituksen läpi mennyt, tietää, että välille mahtuu monenlaista tunnetta. Hyvällä kululla ja jopa flow-tilassa matkan teko on helppoa. Sateessa ja kylmässä, kehon hiukan yskiessä on vain löydettävä voimia jatkaa. Kaivettava sitä motivaatiota. Luovuttaminen, joko keskeyttäminen, tai omasta tavoitteesta tai vaikka asenteesta luopuminen on helppoa. Loppuun jatkaminen on aina ponnistus. Ja tietysti siksikin niin palkitseva.
Seikkailu-urheilussa motivaatio on vielä astetta haastavampi asia, kun käytännössä puhumme aina koko joukkueen motivaatiosta. Eli neljän ihmisen on kaikkien pysyttävä motivoituneena, ja uskottava tavoitteeseen läpi lähes 100 tunnin kisan. Siinä on haasteensa, mutta toisaalta myös voimansa. Joukkueen henki ja yhteinen motivaatio myös kantaa, ja antaa yksilöllekin uskoa.
Motivaatiota ruokkii menestys, ja sitä varmasti haastaa toivottua huonompi tilanne. itselläni motivaatio myös yleensä kasvaa, jos joukkueesta joku toinen on pulassa, tai heikoilla. Saan siitä yleensä buustin, jonka myötä joukkue ikäänkuin tasapainottuu.
Lue lisää: Miten pää kestää ultramatkalla >>>
2 Kurjuuden sieto
Jos joku haastaa motivaatiota, niin se on kurjuus: kurja olo, kylmä, nälkä, kipu tai vaiva kehossa. Ultrasuoritus voi olla välillä oikea kurjuuden pesäke.
Tietty määrä kurjuutta on vain siedettävä, jotta ultrasuorituksen pääsee läpi. Ja välillä kurjuuden määrä voi olla varsin suuri. Yleensä kurjuus iskee päälle öisin. Pimeys, kylmyys, sateinen keli ja matalat energiatasot saavat kenentahansa olon kurjaksi. Usein ultrasuorituksen aikana voi myös oikeasti pahoin.
Nämä ovat kuitenkin usein kurjuuden tunnetta, joka on mahdollista selättää. Kun aurinko nousee, sade väistyy ja saa syötyä kunnolla, olo muuttuukin kuin taikaiskusta jälleen pystyväksi. Ilma kurjuuden sietoa parantunutta oloa ei pääse kokemaan. Kurjan olon yli on vain päästävä.
Välillä kyse on kivusta. Tietynlaista kipuakin joutuu ultrasuorituksessa sietämään. Maitohapot voivat sattua, tai hiertymä uhkaa jalkapohjassa. Oma keho on tunnettava siten, että tunnistaa kivun, johon pitää reagoida. Se ei ole aina helppoa, tiedän.
Viimeksi painin tämän ongelman kanssa Kroatissa toukokuussa. Keho ei ottanut mitään vastaan. Oksentaminen ravisteli kroppaa muutaman minuutin välein ja sydän takoi kurkussa. Oli pimeää ja kylmä iski lihaksiin korkaksi asti. Oli kurjaa.
3 Ratkaisukeskeisyys
Tiedäthän, kun osa ihmisistä on heti ongelman sattuessa miettimässä, mistä löytäisi rautalankaa, tai saisikohan tuon vielä korjattua nippusiteellä. Osa soittaa saman tien taksin tai apua.
Ultramatkalla eteen tulee erilaisia ongelmia. Jos haluaa jatkaa kisaa, ne pitää ratkaista. Insinöörintaitoja tärkeämpää on kuitenkin asenne. Halu ratkaista ongelma ja päästä jatkamaan mahdollisimman pian.
Mieleenpainuvimmat kokemukset itselleni ovat tulleet seikkailukisoista. Joka kerta, kun eteen tulee ongelma, tuntuu kuin maailman pysähtyisi hetkeksi. Mielessä käy, että ei kai tämä päättynyt tähän. Hetken hölmistyksen jälkeen aivot alkavat työstämään ongelmaa.
Espanjassa seikkailu-urheilun EM-kisoissa kadotimme yhdet polkimet. Kun yhdeltä joukkueen jäseneltä puuttuu kokonaan polkimet, ja edessä on lähes 150 km maastopyöräilyä, käy ilman muuta mielessä keskeyttää.
Mutta emme keskeyttäneet. Rakensimme kahdesta kuminauhasta vetonarun, millä kaksi veti yhtä pyörää tasamaat. Ylämäet ilman polkimia tullut sitten juoksi, ja alamäet lasketteli jalat rungolla. Me jopa ohitimme tällä pyöräilyosuudella joukkueita, ja tulimme maaliin asti.
Kaksi kertaa kisassa on katkennut mela. Molemmilla kerroilla se korjattiin välttävästi teipillä, vaihdettiin ehä melontapareja ja melottiin vielä kymmeniä kilometreja. Kerran on jätetty kartta huoltoon, mutta sekin tultiin läpi digikameran kuvalla kartasta. Sadetta on menty pakoon paikallisten varastoon ja vettä on pyydetty kylän mummoilta lukuisia kertoja. On myös juostu sukkasillaan, kun lenkkarit ovat jääneet huoltoon. Olenpa kuullut tarinan, missä lenkkarit ovat unohtuneet huoltoon, ja on silti tultu kymmenien kilometrien trekki läpi. Tämän on mahdollistanut macgayvermäinen ratkaisu: jalkoihin kiinni teipatut pyöräilykenkien pohjalliset.
Ohjeita juoksukenkien valintaan: Tälläiset ovat hyvät polkujuoksukengät >>>
Mikä sinua haastaa – 3 tärkeintä ominaisuutta ultramatkalla?
Kolme tärkeintä ominaisuutta ultramatkalle, motivaatio, kurjuuden sieto ja ratkaisukeskeisyys kietoutuvat yhteen. Motivaation pettäessä ajatukset irroittautuvat tavoitteesta ja kurja olo saa vallan. Motivaation loppuessa myös ratkaisujen etsiminen lakkaa. Ehkä nämä yhdessä muodostavat sen kuuluisan sisun. Sisu on ultramatkan läpi pääsemisen ytimessä.
Kurjuuden sieto on jotain, mistä nautin. Siihen olen oikeastaan kasvanut pienestä asti. Kulkemaan kylmässä, märässä ja retkiruuilla tai eväillä. Retket tuntureilla, pitkät päivät marjastamassa ja kalassa peheen kanssa ja pienestä pitäen ulkona vietetyt yöt ovat valmistaneet kaikki seikkailukisoihin. Motivaatio on tullut luonnostaan rakkaudesta lajiin.
