4 vinkkiä joiden avulla rakennat seikkailu-urheilu joukkueelle saumattoman yhteistyön

Seikkailu-urheilun hienous on se, että kyseessä on joukkuelaji. Itseasiassa ainoa kestävyyslaji rogainingin ohella, missä seikkailu-urheilu joukkue etenee yhdessä läpi kisan, eikä yhden yksilön suoritusta mitata lainkaan.

Toisin kuin monissa joukkuelajeissa, missä on monta miehitystä, ei seikkailu-urheilu joukkueessa voi vaihtaa jäseniä. Kaikki kulkevat pääsääntöisesti yhdessä koko kisan.

Joukkue on helpotus: mistään ei tarvitse selviytyä yksin. Mutta seikkailu-urheilu joukkue asettaa myös valtavat paineet. Et ole vastuussa vain itsellesi, vaan koko joukkueelle. Toisaalta kaikkien teidän joukkueen jäsenten on pysyttävä terveinä ja motivoituneina läpi kisan. Jollei joukkue toimi, ei tuloskaan ole hyvä. Huonolla joukkuehengellä koko joukkue voi alisuorittaa fyysisestikin.

Kuitenkin joukkue on myös suunnaton ilon lähde. Aivan varmasti parhaimmat jutut kuulee aamyön pimeydessä märässä metsässä. Niihin hetkiin mahtuu kaikenlaista, syvistä viisauksista aina alapäähuumoriin.

Tässä postauksessa kerron, miten voitte joukkueena valmistautua kisaan huolella ja rakentaan menestyksen avaimen: saumattoman yhteistyön. Kerron, missä seikkailu-urheilu joukkueen haasteet piilevät, ja miten voitte ottaa haasteet huomioon jo ennakkoon.

Hyvä seikkailu-urheilu joukkue toimii yhtenäisenä tavoitteen eteen

Joukkueen yhteinen suorittaminen ja eteneminen tuovat tekemiseen aivan erilaisia jännitysmomentteja verrattuna yksilölajiin. Nämä asiat liittyvät sekä fyysiseen, että henkiseen puoleen.

Parhaiten yhteistyön harjoittelu sujuu yhdessä. Yhteinen harjoittelu tai harjoituskisat, vaikkapa iltarasteilla käynti, antavat osviittaa siitä, miten yhteistyö sujuu. Ja miten sitä voi kehittää.

1. Varusteet – seikkailu-urheilu joukkue tarvitsee myös yhteisiä varusteita

Pakolliset varusteet on hyvä tarkistaa jo kisaan valmistautumisvaiheessa yhdessä. Ajoissa on helppo sopia, kuka huolehtii mistäkin varusteesta.

Lue lisää: Mitä varusteita tarvitaan multisport- ja seikkailukisaan? >>>

Pakollisten varusteiden lisäksi voi olla hyvä yhdessä käydä läpi, millaisia varusteita kukainenkin on ottamassa mukaan. Tästä on paljon hyötyä. Yhteisessä keskustelussa voi saada uusia ideoita omiin varusteisiin. Ja yhteistä käsitystä myös siitä miten edetään, ja millaisilla rerusseilla ollaan lähdössä matkaan.

Tässä voi vielä katsoa, että koko joukkueella on samantyyliset varusteet lähdössä kisaan. Esimerkiksi jos uintiosuudella voi ottaa minkä tahansa kelluntavälineen, on koko joukkueella hyvä olla sama väline. Päätökset varusteidenkin osalta on pystyttävä tekemään yhdessä. Ettei tule yllätyksenä kesken kisan toisen jäsenen käsitys kuoritakista tai otsalampusta.

2. Joukkueen vauhti ei ole yksilön taso

Joukkueessa on kolme erilaista yksilöä, joilla on erilainen urheilu- kuntoilu ja kilpailutausta. Heidän tulee kulkea yhdessä joukkueena nopeimmalla mahdollisella tavalla. Se ei ole sama asia kuin hitaimman vauhti. Eikä se ole sama asia kuin nopeimman vauhti.

Parhaimmillaan se on juuri sen seikkailu-urheilu joukkueen nopein mahdollinen vauhti. Huonoimmillaan joukkueella olisi paljon vauhtireserviä, mutta sitä ei saada käyttöön. Esimerkiksi, jos yksi pinnistelee äärirajoillaan, samalla kun toinen odottelee kylmissään.

Alkuvauhdin vaikutuksen tuntuvat pitkään

Joukkueena liian kovavauhtinen aloitus on vieläkin todennäköisempää kuin yksin kisattavissa kisoissa. Kilpailun tunnelma vetää mukaansa ja joukkue on keskittynyt täysillä tekemiseen ja etenemiseen. Joukkue haluaa ilman muuta pysyä kisassa mukana, eikä jäädä porukasta.

Kukaan ei tahtoisi tuottaa pettymystä joukkuekaverille, vaan heti alussa ylitetään helposti oma kuntotason edellyttämä vauhti. Tämä on virhe. Alussa punaiselle meneminen petaa haasteita myöhemmin kisassa.

Alkuvauhdin tulisi olla sellaista, että jaksetaan edetä tavoitteellisesti vielä kisan lopussakin. 24 tunnin sarjassa se tarkoittaa, että jaksatte edetä vielä seuraavana päivänäkin. Kaikista tehokkaimmin tähän voi vaikuttaa kilpailun alussa pitämällä alkuvauhti riittävän maltillisena, jotta kukaan joukkueesta ei joutuisi vielä tässä vaiheessa liian koville.

Joukkueen vauhdin nostaminen

Yksi selkeä paine joukkueen vauhdin nostamiselle tulee alussa, jos joukkueen sisällä on tasoeroja. Juuri alussa tuntuu, että pitäisi päästä lujempaa. Lyhyissä kisoissa vauhtia voi tässäkin nostaa.

Mutta esimerkiksi vuorokauden mittaisessa kisassa vauhti laskee usein aivan valtavasti yöllä ja seuraavana päivänä. Jos edellisenä päivänä toista vetämällä saatiin joukkue kulkemaan 1km/ tunti nopeampaa. On täysin mahdollista, että kisan viime tunneilla joukkue olisi mahdollista saada kulkemaan 3-10 km tunnissa nopeamapaa.

Jos aamuyön väsymys vie etenemisen retkeily moodiin, voi vauhdin lasku olla todella suuri. Kannattaakin siis miettiä, onko alussa kovalla työllä saavutettu vauhdin nosto se oikea tapa.

Joukkueena helppoja keinoja nostaa vauhtia ovat:

• hitaamman joukkueen jäsenen repun painon keventäminen, tai vaikka kokonaan repun poisottaminen
• vetäminen kuminauhalla (pyöräilyssä vetämistä kannattaa harjoitella jo ennakkoon)

Joukkueen osaamisen tunteminen on tärkeää. Joukkueen vahvuudet voi ottaa huomioon myös reitinvalinnoissa. Kulkeeko juuri tämä seikkailu-urheilu joukkue nopeimmin metsiä pitkin, vai tiekierroilla?

Eritahtiset ihmiset ja yhdessä tekeminen

Jokaisella on oma luontainen tapa tehdä asioita. Joku voi olla hidas vaihdoissa, toinen tarvitsee paljon taukoja etenemisessään. Usein ne tuskastumisen hetket tulevat, kun ihmiset toimivat eri tahtiin.

Silloin on hyvä muistaa, että joukkueen sisällä on eri vastuita. Esimerkiksi huolloissa käy usein seuraavasti. Muut seisovat odottamassa, kun suunnistaja kokoaa karttoja, ja suunnittelee reittiä. Siinä tilanteessa jo valmiina olevat voivat siirtyä auttamaan tätä suunnistajaa muutoin. Täyttää hänen vesipulloja, ja kysellä aktiivisesti, mitä voi hänen puolestaan tehdä.

Saman voi tehdä myös huollossa hitaammalle joukkuekaverille. Ottaa häneltä vastuita huollossa nopeampien kontolle, tai auttaa aktiivisesti. Onko esimerkiksi järkeä, että jokainen käy erikseen täyttämässä vesipulloja pidemmän matkan päässä, vai ottaisiko yksi jäsen ja täyttäisi ne kaikille kerralla?

3. Seikkailu-urheilu ja joukkueen kommunikointi

Yllättävän usein joukkueen sisäinen kommunikointi ontuu. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi yksinkertaisesti siitä, ettei asioita sanota ääneen. Moni asia voi tuntua itsestä ihan selvältä, eikä sitä yksinkertaisesti huomaa sanoa ääneen. Silti se voi olla asia, mitä toinen joukkueen jäsen ei telepaattisesti huomaa.

Mukava rutiini joukueen kesken onkin jutella ääneen monista kisaan, etenemiseen, tehtäviin ja huoltoihin liittyvistä asioista. Näitä ovat esimerkiksi:

• Kyselkää toisiltanne, ovatko he muistaneet syödä ja juoda.
• Jutelkaa vauhdista, miltä etenemisvauhti tuntuu, onko se sopiva, vai pitääkö vauhtia nostaa tai laskea.
• Tehtävärasteilla ajatelkaa ääneen, jakakaa tehtävn suorittaminen ääneen, sanokaa ääneen, jos suorittamisessa on ongelmia. Eli pitäkää koko joukkue informoituna koko ajan.
• Sopikaa ennen huoltoa, mitä teette huollossa, pitääkö täyttää juomia, vaihtaa vaatteita, vai onko huolto hyvin nopea. Idea on, että joukkue tekee aina samat asiat. Ei ole mitään järkeä, että joka huollossa yksi tekee pitkän huollon, kun muuta selviävät nopeammalla.
• Käykää huollossa ääneen läpi seuraavan osuuden pakolliset varusteet, että kaikilla on vaadittavat varmasti mukana.

4. Joukkuehenki – tähän ei ole viisasten kiveä, mutta kyllä siihen voi vaikuttaa, jokainen.

Hyvä henki joukkueessa on varmasti helpompi pitää yllä kisan sujuessa hyvin, kuin vaikeina hetkinä. Joukkuehenki on itseään ruokkiva kierre. Hyvällä fiiliksellä saadaan usein parempaa jälkeä aikaiseksi, kuin negatiivisella meiningillä.

Joukkuenhengestä ovat vastuussa kaikki joukkueen jäsenet. Yksi voi olla ilopilleri, positiivisen kautta katsoja ja tsemppaaja. Mutta ei hänkään yksin saa koko joukkueen tunnelmaa käännettyä. Joukkueen hengen rakentamiseen osallistuvat kaikki joukkueen jäsenet, ja se muodostuu yhteisessä vuorovaikutuksessa. Se ei ole vain yhden ansiota tai syytä.

Joukkuehengen hyvänä pysymiseen vaikuttaa ainakin se, että koko joukkueella on sama tavoite. Jos joku on tullut vain kokeilemaan ja on siihen tyytyväinen, on voittamaan tullut joukkuekaveri varmasti pettynyt. Joukkueella voi olla vain yksi tavoite, ja sekin tulee olla se yhteinen.

Ristiriitatilanteessa voi kokeilla ajattelumallia, että joukkuetta ei ole ilman kaikkia jäseniä. Yksittäisillä suorituksilla ei oikeastaan ole mitään väliä. Koko joukkueen on kuitenkin tultava maaliin yhdessä, ilman sitä hyväksyttyä suoritusta ei ole. Esimerkiksi yleisin keskeyttämisen syy on varmasti joku yksilön ongelma. Yleensä juuri muun joukkueen vuoksi keskeyttämiskynnys on tosi korkea, mutta silti niin joskus käy.

Näin seikkailu-urheilu joukkue valmistautuu ennakkoon

• Harjoitelkaa yhdessä: yhteinen harjoitus opettaa vauhdista seikkailu-urheilun eri lajeissa.
• Kokeilkaa melontaa yhdessä.
• Kokeilkaa vetämistä pyöräillen ja juosten.
• Hyvä ajatus voi olla yhdistelmäharjoitus, missä harjoittelette myös lajin vaihtoa ja huollossa toimimista.
• Sopikaa, mikä on joukkueenne tavoite.
• Käykää läpi kisaan vaadittavat varusteet yhdessä.
• Pakolliset varusteet, ja kuka tuo mitäkin, voi sopia jo valmistautumisvaiheessa yhteisen varustelistan avulla.
• Jakakaa kaikki kisaan ja lajiin liittyvä tieto yhteisesti.
• Fiilistelkää jo ennakkoon! Se jos mikä nostaa tunnelmaa!

Postauksen pääkuva YKV Multi-Sport. Kiitos kuvasta!

Pistä tämä postaus jakoon koko joukkuelle, niin olette samalla sivulla jo nyt!